RAKENNUSPÖLY UHKAA ASENTAJIEN JA ASUKKAIDEN TERVEYTTÄ
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: IMU-TEC OY
Kerrostalojen saneeraustyömailla syntyy helposti hienojakoista pölyä, joka voi levitä työmaan ja rappukäytävän hengitysilmaan – ja pahimmissa tapauksissa joka puolelle rakennusta. Pölynhallintaa tarvitaan työ- ja asuinturvallisuuden takia. Sekä urakoitsijan että taloyhtiön kannattaa varautua mahdollisiin pölyongelmiin jo hyvissä ajoin etukäteen.
YLEENSÄ PÖLISEVÄ työmaa tai vähintäänkin pölisevät työvaiheet eristetään remontin ajaksi kiinteistön muista osista.
” Alipaineistuksella varmistetaan, että haitallinen tai häiritsevä pöly ei pääse leviämään”, toteaa Työturvallisuuskeskus TTK: n toimitusjohtaja Rauno Hanhela.
Monesti ainakin osa talon asukkaista jatkaa asumista huoneistoissaan esimerkiksi putkiremonttien aikana, joten heidän terveyttään on suojeltava. Työntekijöitä puolestaan uhkaavat pitkäaikaiset altistumiset monenlaisille pölyille ja pienhiukkasille – ja erilaiset vakavat ammattitaudit.
” Jos työmaalla tehty asbestikartoitus osoittaa, että purettavat materiaalit sisältävät asbestia, on otettava käyttöön vielä tiukempia suojauskäytäntöjä kuin muilla työmailla”, muistuttaa Hanhela.
Asbestikartoitus on tehtävä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa. Asbestityö on luvanvaraista ja se edellyttää kirjallista turvallisuussuunnitelmaa.
Vaarallisia materiaaleja Talon sisällä olevien työmaiden eristämiseen käytetään olemassa olevia seinärakenteita tai tarvittaessa ilmatiivistä suojamuovia.
Pölyävä saneeraustyömaa on hyvä alipaineistaa aina, vaikka kyseessä ei olisikaan asbestityö. Se tehdään alipainepuhaltimella, joka samalla kerää ilmasta pölyä ja estää sen leviämistä suojatun alueen ulkopuolelle. Puhallin varustetaan tehokkailla suodattimilla.
Jos kyseessä on asbestityömaa, työntekijöillä on erilliset suojavaatteet, jotka vaihdetaan tähän varatuissa sulkutiloissa ennen alueelta poistumista. Asbestipitoinen jäte otetaan huolellisesti talteen esimerkiksi säkkeihin, joita käsitellään asianmukaisesti ongelmajätteenä.
” Myös homevauriokorjauksissa kannattaa soveltaa samantyyppisiä menetelmiä kuin asbestia käsiteltäessä. Homeitiöt eivät saa päästä leviämään, kun työmaalla puretaan tai uusitaan homeisia rakenteita”, Hanhela sanoo.
Asuinkerrostalojen remonteissa paljon pölyä syntyy esimerkiksi kylpyhuoneita ja keittiöitä korjattaessa. Myös lattiarakenteiden piikkaaminen ja hiominen ovat varsin pöliseviä työvaiheita.” Etenkin parketin hionta voi olla ongelmallista, koska sen yhteydessä ilmaan nousee hienojakeista kovapuupölyä, joka on todettu terveydelle vaaralliseksi. Samaten esimerkiksi betonissa esiintyvä kvartsipöly on vaarallista, sillä sen on havaittu aiheuttavan työntekijöille kivipölykeuhkosairautta”, Hanhela tähdentää.
” On tärkeää, että työmailla käytettävissä hiomalaitteissa on pölyntorjunta kunnossa ja että työntekijöiden henkilönsuojaus on ajan tasalla.”
Hyvä suunnittelu vähentää riskejä Asukkaiden näkökulmasta pölyn aiheuttamat haitat ovat lyhytaikaisempia.
” Toisaalta jos jollakin on valmiiksi jokin hengityselinsairaus, altistuminen työmaalta leviävälle pölylle voi pahentaa sitä”, Hanhela huomauttaa.
Onkin tärkeää, että asukkaille tiedotetaan kiinteistöremonttien mahdollisista haitoista hyvissä ajoin. Usein asukkaita häiritsee myös korjaus- tai purkutöiden aiheuttama melu, jonka kuulumista muualle taloon voi olla vaikea estää. Työvaiheita aikatauluttamalla meluongelmat voidaan kuitenkin minimoida.
Hanhela korostaa, että huoneistoremonttien hyvä ennakkosuunnittelu auttaa usein asioissa.
” Pölyn leviämisen estäminen ei niinkään ole kiinni yksittäisen työntekijän ammattitaidosta tai asenteista. Työn tilaajakin voi vaikuttaa työtapoihin valitsemalla työmaalle oikeat urakoitsijat.”
” Jos urakoitsija hoitaa oman henkilöstönsä työsuojeluasiat kunnolla, se yleensä heijastuu myös asukasturvallisuuteen.”
62 kita 3 / 2017