kuussa 2013. Alkuvaiheessa lasin ja metallin erilliskeräys tuli voimaan kaikissa vähintään 20 huoneiston kiinteistöissä. Pienemmätkin kiinteistöt saattoivat halutessaan liittyä keräykseen. Tätä nykyä pääkaupunkiseudulla kerätään sekajätteen ja paperin lisäksi vähintään 10 – 20 huoneiston taloyhtiöissä erillis astioihin biojätettä, kartonkia, lasia ja metallia. Lisäksi muovipakkauksia kerätään rajoitettuna kokeiluna toukokuusta 2016 syksyyn 2017.
Molok Oy: n kotimaan myyntipäällikkö Teemu Lampinen toteaa, että syväsäiliöt tyhjennetään nosturiautoilla.
” Esimerkiksi Pirkanmaan alueella on käytössä jäteautoja, jotka on tarkoitettu yksinomaan syväkeräyssäiliöiden tyhjentämiseen.”
” Kun kiinteistöissä on siirrytty käyttämään jätteiden syväkeräystä, taloyhtiöiltä ei ole tullut ainakaan negatiivista palautetta. Myös jätehuoltoyhtiöissä ollaan tyytyväisiä”, vakuuttaa Lampinen.
Korttelikeräys toimii Ruotsissa Hellemaan mukaan jätteiden syväkeräys valtaa alaa koko ajan.
” Suomessa on jo noin 50 000 syväkeräysastiaa. Koko maailmassa niitä on 150 000 noin 40 maassa.”
Kun kierrätettävien jätejakeiden määrä on lisääntynyt, joidenkin asuinkiinteistöjen jätekatokset ovat jääneet liian pieniksi. Muun muassa tästä syystä syväsäiliöt yleistyvät. Jos jätekatos voidaan purkaa, sen tilalle saadaan kenties lisää pysäköintiruutuja.
” Taloyhtiöt valitsevat usein syväkeräyksen myös maisemasyistä. Maan alle sijoitettava jätesäiliö on helppo ja siisti systeemi. Suurikokoiseen säiliöön ei kovin helposti tule ylitäyttöä keräysten välillä.”
” Säiliön maanpäälliset osat voidaan myös verhoilla, jotta ne saadaan soveltumaan pihamaisemiin.”
Kierrätettävien jätteiden syväkeräys on mahdollista myös pientaloalueilla. Sellaista ratkaisua on testattu Falunissa Ruotsissa vuodesta 2016.
KUVA: STENA RECYCLING OY
” Jätteiden lajittelupiste sijoitettiin alueelle siten, että se oli mahdollisimman lähellä asukkaita. Tällainen kierrätettävien jätejakeiden korttelikeräys koettiin Ruotsissa toimivaksi. Se voisi varmasti toimia muuallakin”, Hellemaa pohtii.
Kierrätettävät jätteet päätyvät hyötykäyttöön Jätteiden kierrätykseen erikoistuneen Stena Recycling Oy: n kaupallinen johtaja Toni Mannila sanoo, että ihmiset ovat nykyään selvästi lajittelutietoisempia kuin vielä joitakin vuosia sitten.
” Kierrätysasioissa ollaan Suomessa menossa oikeaan suuntaan. Nykyään ymmärretään hyvin lajittelun tärkeys ja se, että kierrättämällä säästetään luonnonvaroja”, hän toteaa.
Stena Recycling kierrättää metallijätettä, vaarallisia jätteitä sekä elektroniikkaromua, joita yhtiö ottaa vastaan etenkin teollisista lähteistä sekä muun muassa kunnallisilta jätehuolto yhtiöiltä. Stena esimerkiksi jalostaa rauta- ja metalliromua uusiksi raaka-aineiksi, minkä jälkeen romu voidaan myydä raaka-aineeksi koti- tai ulkomaisille terästehtaille.
” Tätä nykyä noin 60 prosenttia Suomessa kerättävästä metalliromusta päätyy kotimaisen terästeollisuuden käyttöön”, Mannila arvioi.
”
Kierrätysasioissa ollaan Suomessa menossa oikeaan suuntaan.
Vastaavasti vaarallisia jätteitä – kuten kiinteitä öljyisiä jätteitä, voiteluöljy- ja maalijätteitä sekä autojen akkuja – kierrätetään myös raaka-aineiksi eri teollisuudenalojen hyötykäyttöön.
” Esimerkiksi nykyään voiteluöljyistä valtaosa päätyy prosessoinnin jälkeen uudelleenkäyttöön, kun taas vanhat maalit hyödynnetään yleisimmin vielä energianlähteenä”, Mannila selittää. Lisäksi Stena kierrättää muun muassa elektroniikkaromua.” Määrät ovat kovassa kasvussa, koska automatisointi ja digitalisointi tuottavat nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän elektroniikkajätettä.”
Taloyhtiöille Stena tarjoaa palvelua, jossa pihalle voi tilata kierrätyskontin ja näin helpottaa jätekatoksiin ja-huoneisiin jätettyjen sopimattomien tavaroiden ja laitteiden kierrättämistä.” Monesti esimerkiksi kevät- ja syystalkoiden yhteydessä, miksei muulloinkin, kierrätyskontti voisi olla erinomainen ja käytännöllinen lisäpalvelu taloyhtiöiden asukkaille.”
” Kaikkiaan Suomessa saadaan kerätyksi talteen koko ajan entistä enemmän kierrätysmateriaaleja”, Mannila iloitsee. n
56 kita 3 / 2017