Asuinkiinteistöjen jätehuoneissa tarvitaan yhä useampia keräysastioita. Joillakin paikkakunnilla jätteiden kierrätys ja erilliskeräykset ovat johtaneet siihen, että suurissa taloyhtiöissä jätteitä lajitellaan jopa seitsemään erilaiseen keräysastiaan. Astioiden lisääntyvä määrä voi aiheuttaa kiinteistöissä tilaongelmia. Toisaalta jätteiden lajittelu auttaa myös säästämään jätekustannuksia.
TOIMITUSJOHTAJA SATU VIRTA turkulaisesta Isännöintimestarit Oy: stä kertoo, että monissa taloyhtiöissä joudutaan pohtimaan pihan ja jätehuoneen tilajärjestelyjä kierrätettävien jätejakeiden erilliskeräysten laajentuessa.
” Nyt tarvitaan jo aika monta keräyssäiliötä erityyppisille jätteille, ja pakkohan ne on saada jotenkin mahtumaan”, hän sanoo.
” Jätehuoneisiin on vaikea järjestää lisätilaa. Nyt kun esimerkiksi Turun alueella otettiin käyttöön viimeisimpänä biojätteen erilliskeräys, joihinkin kiinteistöihin jouduttiin jopa rakentamaan uusia jätehuoneita. Muovin erilliskeräyskin ehkä tulee vielä kuvioihin jossakin vaiheessa.”
” Toisaalta osassa taloyhtiöistä on päädytty asentamaan isoja syväkeräyssäiliöitä, varsinkin sekajätteen keräämistä varten.”
Järki käteen jätekeräyksissä Virta arvioi, että paperia ja pahvia saadaan kierrätettävän jätteen erilliskeräyksistä eniten talteen.
” Näitä materiaaleja osataan lajitella hyvin. Myös lasia ja metallia kerätään kiitettävästi.”
” Onhan asukkaissa sitten toki niitäkin, jotka heittävät kaikki mahdolliset jätteet sekajäteastiaan. Toki biojätteen lajitteleminen onkin hieman hankalampaa kuin muiden materiaalien.”
Kiinteistöjen jätemaksut ovat Turun seudulla viime aikoina nousseet. Uutena kustannuslisänä jätemaksuihin tuli huoneistojen lukumäärän mukaan laskutettava perusmaksu.
” Niinpä taloyhtiöt pyrkivät parhaansa mukaan järkeistämään jätehuoltoaan. Joskus isännöitsijät suosittavat yhtiöitä käyttämään aiempaa tilavampia jäteastioita, joita sitten voidaan tyhjentää entistä harvemmin ja säästää kuljetusmaksuissa. Luonnollisesti annamme myös neuvoja jätejakeiden oikeasta lajittelusta – sekin säästää kustannuksia”, Virta mainitsee.
Keväisin taloyhtiöiden pihoille otetaan usein roskalavoja, joihin pihan kevätsiivouksessa kertyneet roskat ja maa-ainekset voidaan kerätä.
” Samalla voidaan koota pois yhtiöiden pihoille ja käytäville kertyneet muut rojut. Joskus tosin jätehuoneisiin viedään niin isokokoisia jätteitä – vaikkapa huonekaluja – että niille pitää järjestää poiskuljetus erikseen. Tästä kertyy taloyhtiölle turhia lisäkuluja”, Virta harmittelee.
Luonnollisesti asukkaiden tulisi viedä huonekalut ja muut hankalat jätteensä kunnallisille jäteasemille. Pääkaupunkiseudulla kiertää kevätkaudella keräysautoja, jotka ottavat mak- sutta vastaan kodin vaarallista jätettä, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä metalliromua.
Syväkeräyssäiliöitä myös erilliskeräyksiin Jätteiden syväkeräyssäiliöitä valmistavan ja markkinoivan Molok Oy: n tuote- ja brändipäällikkö Samuli Hellemaa on sitä mieltä, että syväkeräysjärjestelmä toimii tehokkaammin kuin tavallisiin jäteastioihin perustuvat jätteiden pintakeräysjärjestelmät.
” Syväkeräyksellä voidaan korvata kiinteistöjen jätekatoksia. Suomessa sellaista tapahtuukin varsin yleisesti. Myös moniin uudisrakennuksiin halutaan alusta pitäen syväkeräyssäiliöt jätteille”, hän sanoo.
” Syväsäiliöissä on enemmän kapasiteettia, joten säiliöiden tyhjennysväliä voidaan harventaa. Jos esimerkiksi kiinteistössä on ollut kaksi 600 litran jäteastiaa, jotka on tyhjennetty kahdesti viikossa, niin syväkeräysjärjestelmää käytettäessä riittää yksi tyhjennyskerta kuukaudessa. Silloin säiliöiden tyhjennykset vähenevät keskimäärin 80 prosenttia.”
”
Syväsäiliöissä on enemmän kapasiteettia, joten säiliöiden tyhjennysväliä voidaan harventaa.
Syväkeräyssäiliöitä on kahta perustyyppiä. Poikkileikkaukseltaan nelikulmaiset säiliöt ovat viime aikoina tulleet yhä yleisemmiksi.
” Kulmikas säiliö soveltuu erityisen hyvin erilliskeräyksillä kerättäville kierrätettäville jätteille. Samaan säiliöön on mahdollista kerätä erilaisia jätejakeita”, Hellemaa toteaa.
Monenlaista kierrätystä Kierrätysmateriaalien erilliskeräykset ovat laajentuneet jätehuollossa viime vuosina merkittävästi.
Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloitti kiinteistökohtaisen lasin ja pienmetallin keräyksen marras-
3 / 2017 kita 55