TURVALLISUUS EKA, TURVALLISUUS VIKA
TURVALLISUUS EKA, TURVALLISUUS VIKA
TURVALLISUUSASIAT OVAT taloyhtiöissä etupäässä varsin hyvin hanskassa – ainakin mikäli Isännöintiliiton tuoretta tutkimusta on uskominen. Kun Isännöintiliitto teetti tammikuussa 2017 kyselyn taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä, turvallisuusasioiden hoito sai parhaan arvosanan( 4,62 / 5). Väittämän’ talossa on turvallista asua’ allekirjoitti( vahvasti tai melko vahvasti) 92,1 prosenttia vastaajista.
Toisaalta turvallisuudentunteeseen tuudittautuminen voi johtaa siihenkin, että tarpeellisia investointeja – tai ylipäänsä päivityksiä – turvallisuuteen ei tehdä: aina on jotain muuta tähdellisempää. Tutkimus antaa myös osviittaa siitä, että taloyhtiöiden hallitukset eivät ole kovinkaan hyvin kosketuksissa talon todellisiin tuntoihin: vain 39 prosenttia osakkaista ja asukkaista kokee, että hallitus tuntee hyvin heidän näkemyksensä taloyhtiön kehittämisestä. Tutkimukseen osallistui 500 kerrostaloasukasta.
Huolestuttavia signaaleja kuuluu muualtakin. Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy: n mukaan 36 prosenttia yhtiön viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään. Esimerkiksi taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Vastaavasti alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.
Safetum Oy: n mukaan suomalaisissa kiinteistöissä eletään tällä hetkellä” näennäisturvallisuuden aikaa”. Yrityksen mukaan parhaat taloyhtiöt ovat kyllä hoitaneet asiat kuntoon, mutta liian monelle taloyhtiölle turvallisuustyö tarkoittaa – jälleen yhtä – lakisääteistä paperiharjoitusta, joka ei valitettavasti johda korjaaviin toimenpiteisiin eikä riskien ennaltaehkäisyyn. Safetumilla on havaintojensa takana tuhdisti volyymia, sillä yrityksen Pelastusvalvoja-palvelua käyttää yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä.
Esimerkiksi kiinteistöjen tulipaloissa kuolee vuosittain 80 – 100 suomalaista – ja todennäköisesti suuri osa näistä palokuolemista voitaisiin estää, mikäli turvallisuutta mitattaisiin ja kehitettäisiin systemaattisesti.
Yksi tärkeimmistä Safetumin esille nostamista asioista on viestintä – eli sama aihepiiri, joista Isännöintiliiton tutkimuksessa lähes kaksi kolmasosaa( 63,3 %) toivoi parannusta.
Tulipalojen onnettomuustutkinnassa on toistuvasti kiinnitetty huomiota siihen, että asukkaat eivät tunne talojensa pelastussuunnitelmaa. He eivät siis tiedä, miten onnettomuustilanteessa pitäisi toimia – viestinnällinen mahalasku jos mikä.
Tulipalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan vähentää myös tekniikan avulla. Safetumin pelastustarkastuksissa havaitut tekniset ongelmat liittyvät useimmiten savunpoiston ja palovaroitinten toimintaan: esimerkiksi vuonna 2016 tehtyjen tarkastusten yhteydessä peräti 61 % taloyhtiöistä sai huomautuksen savunpoistojärjestelmästä. Tällöin huollot olivat tyypillisesti jääneet tekemättä, laitteisto ei ollut toimintakunnossa, niiden akusto oli vanhentunut – tai järjestelmä oli vikatilassa.
Palovaroitinjärjestelmän puutteista annettiin huomautus 35 prosentille kohteista. Aina löytyy niitäkin taloyhtiöitä, joiden palovaroitinjärjestelmä ei toiminut ollenkaan.
Kentältä saadut havainnot viittaavat siihen, että Suomen nykyinen, omavalvontaan perustuva pelastussuunnittelu ei osu maaliin. Tietoisuutta tulee lisätä julkisen keskustelun kautta ja taloyhtiöiden ottaa turvallisuus agendalle nykyistä vahvemmin. Samalla tarvitaan kuitenkin myös kädenojennus lainsäätäjältä lain tarkennusten muodossa. Sisäministeriön tontilla on varmistaa, että pelastussuunnittelu tarkoittaa parempaa turvallisuutta, joka todella konkretisoituu asukkaiden hyväksi – eikä vain lain kirjaimelle jäykästi nyökkäävä paperiäkseeraus.
3 / 2017
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert. jaakkola @ publico. com puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko. latti @ publico. com puh. 020 162 2255
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom. com
TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Anna-Liisa Pekkarinen Jari Peltoranta
KANNEN KUVA Molok Oy
PAINO PunaMusta Oy
www. kita. fi
ISSN 2341-8354( painettu) ISSN 2341-8362( verkkojulkaisu)
@ KITAlehti( Twitter) KITAlehti( facebook)
kita @ publico. com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 3 / 2017