”
Hankkeella pitää olla realistinen aikataulu, jotta ei pilata lopputulosta liialla kiireellä.
Hankesuunnitteluvaihe on se vaihe, jolloin linjasaneeraus helpoimmin ajaa karille. Kun hankesuunnitelma on tehty puolueettomasti ja kattavasti, kuten se kuuluisi tehdä, voi hallitus esittää turvallisin mielin omalle taloyhtiölle sopivaa ratkaisua yhtiökokouksessa.
” Kun sopiva ratkaisu löydetään, etsitään sen jälkeen vain suunnittelutoimisto, joka tekee itse toteutussuunnitelman. Urakoitsijoiden löytäminen ja urakan toteuttaminen sujuu sitten normaalikuvioilla”, Falck sanoo.
” Asiakaslähtöisyys on myös hyvä pitää mielessä projektin kaikissa vaiheissa. On oleellista kuunnella ja ymmärtää asiakkaan tarpeet ja tahtotila. Eikä kaikkea tarvitse välttämättä tehdä kerralla. Esimerkiksi vesi- ja viemärijärjestelmät voidaan kunnostaa erillisprojekteina moderneilla saneeraustekniikoilla”, toteaa puolestaan sadassa toteutuksessa mukana ollut Timo Peltonen insinööritoimisto Timvest Oy: sta.
Peltonen muistuttaa, että kiinteistön neliöhinta on yleensä Helsingin seudulla huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. Kuitenkin putkiremontin hinta on melkein sama molemmilla paikkakunnilla.
” Kiinteistön arvo suhteessa investointiin vaikuttaa taloudellisesti järkevän toteutusvaihtoehdon valinnassa. Voi kysyä, kannattaako Keski-Suomessa investoida kalleimman mukaan, vai jatkaa teknisen järjestelmän elinkaarta halvemmalla menetelmällä, jos investointi ei kuitenkaan näy asunnon jälleenmyyntihinnassa.
Pitää tietää mitä ollaan tekemässä” Kaikkein tärkeintä on, että taloyhtiössä harkitaan tarkkaan kokonaisuutta ja todella tiedetään, mitä ollaan tekemässä. Henkilökohtaisesti olen perinteisen linjasaneerauksen kannalla aika monessa kohteessa. Yksi linjasaneerauksen etu on se, että sen yhteydessä uusitaan samalla yleensä myös sähköja telejärjestelmät nykyaikaan, kun rakenteet avataan joka tapauk sessa”, sanoo Helsingin seudun isännöitsijät Oy: n Helsingin toimiston toimistopäällikkö, Anita Pietikäinen.
Sukitus on Pietikäisen mukaan ihan hyvä vaihtoehto, jos tiedetään ja hyväksytään, että kaikkien kylpyhuoneiden veden eristeitä ei uusita samanaikaisesti ja hyväksytään se, että toimenpiteet tulevat vastaan myöhemmässä vaiheessa.
Pietikäinen haluaa nostaa esiin sen, että vaikka perusteellinen suunnittelu on hyvin tärkeää, huonosti etenevät urakat eivät välttämättä aina johdu suunnitteluongelmista.
” Työmaiden mahdollinen tyhjäkäynti saattaa johtua kokemukseni mukaan myös siitä, että urakoitsijapuolella on jokin
KUVA: HELSINGIN SEUDUN ISÄNNÖITSIJÄT OY
Helsingin seudun isännöitsijät Oy: n Helsingin toimiston toimistopäällikkö, Anita Pietikäinen sanoo, että vaikka perusteellinen suunnittelu on hyvin tärkeää, huonosti etenevät urakat eivät välttämättä aina johdu suunnitteluongelmista.
ongelma. Urakoitsijalla pitää myös olla riittävä miehitys ja osaaminen, jotta työt etenevät suunnitellusti”, Pietikäinen sanoo.
Hän korostaa myös sitä, että putkiremonttien läpimenoajoissa on pitkälti kyse siitä, miten laaja remontti tehdään ja tehdäänkö samalla vaikkapa ilmanvaihto- ja keittiöiden uusimistöitä.
” Useimmiten huoneistokohtainen läpimenoaika on yli kymmenen viikkoa. Tietysti koko taloyhtiön remontin kesto on lyhempi, jos tehdään useita linjoja kerralla sen sijaan että tehtäisiin yksi linja kerrallaan”, Pietikäinen toteaa.
Lisäksi hankkeella pitää olla realistinen aikataulu, jotta ei pilata lopputulosta liialla kiireellä.
” Ainakin omissa hankkeissani pyritään perusteellisella suunnittelulla varmistamaan, että yllätyksiä tulisi mahdollisimman vähän. Isojakin yllätyksiä voi silti tulla vastaan varsinkin vanhemmissa taloissa. Silloin syntyy vääjäämättä tyhjäkäyntiä, kun töitä pitää suunnitella uudelleen.”
Pietikäisen resepti hyvää linjasaneeraukseen kuuluu seuraavasti:
” Valitaan hyvät asiantuntijat, niin tulee hyvä lopputulos. Ensin pitää valita hyvä isännöitsijä, hän osaa esitellä hallitukselle hyvät asiantuntijat hanketta toteuttamaan. Referenssit esitellyistä tahoista kertovat paljon, ja hallitus voi siinä kohdassa itsekin lähteä selvittämään kokemuksia aiemmin toteutetuista hankkeista.” n
26 kita 3 / 2017