PALOVAROITTIMET TORJUVAT VAKAVIA KERROSTALOPALOJA
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: ELOTEC FINLAND
Viime vuonna Suomessa menehtyi tulipaloissa 82 henkilöä, joista valtaosa asuinrakennuksissa. Vain kuudessa tapauksessa tiloissa oli toimiva palovaroitin. Lain mukaan uusiin asuinrakennuksiin on asennettava sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Niitä tarvitaan vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohti, joka kerroksessa.
KESKITETTYJÄ PALO VAROITINJÄRJESTEL
MIÄ ei aina ole haluttu asentaa kerrostaloihin, koska turhien hälytysten on pelätty aiheuttavan ongelmia.
” Olemme tuoneet markkinoille ElotecniQpalovaroitinjärjestelmän, joka soveltuu hyvin esimerkiksi kerrostalokiinteistöihin”, kertoo Elotec Finland Oy Ab: n toimitusjohtaja Peter Kvis.
Hän muistuttaa, että toimiva palovaroitin on välttämätön ja myös lain edellyttämä minimivaatimus.
” Tavallinen palovaroitin ei yleensä kuitenkaan ole turvallisuuden kannalta riittävä, koska sen antama hälytys jää lähes aina vain asunnon sisälle. Koska nykyajan asunnoissa on hyvä äänieristys, varoittimen hälytysääni ei välttämättä kuulu naapuriin tai portaikkoon asti.”
Turhat hälytykset voidaan peruuttaa Alun perin Norjassa kehitetty järjestelmä perustuu palovaroittimiin, jotka ovat sarjaan kytkettyjä ja jotka antavat lyhyellä viiveellä paloilmoituksen myös kiinteistön ulkopuolelle.
Järjestelmässä koko kiinteistö liitetään samaan palovaroitinjärjestelmään asuntoja myöten.
Palovaroittimet kytketään 230 V: n jännitteeseen liitettyyn ja akkuvarmennettuun keskukseen.
Jos järjestelmä havaitsee palon talon yleisissä tiloissa, hälytys menee heti eteenpäin ja kiinteistön sireenit kytkeytyvät päälle.
Mikäli asunnon palovaroitin tunnistaa savua, se hälyttää alkuvaiheessa vain asunnossa ennalta määrätyn ajan. Asukkaalla on tällöin mahdollisuus itse reagoida hälytykseen ja kuitata turha hälytys ElotecniQ-kuittauspainikkeen avulla.
Jos asukas ei peruuta paloilmoitusta, järjestelmä antaa yleisen hälytyksen kiinteistössä sekä välittää ilmoituksen esimerkiksi kiinteistönhuollon valvomoon.
” Koska järjestelmä on osoitteellinen, myös keskusyksikön taulusta nähdään, mistä huoneistosta paloilmoitus tulee”, Kvis selittää.
Järjestelmän keskusyksikkö voidaan sijoittaa esimerkiksi porraskäytävään tai talon sähköpääkeskushuoneeseen.
Asumisturvallisuus paranee Yhteiseen keskusyksikköön kytketyt palovaroittimet ovat Kvisin mukaan turvallisempia kuin toistaan erilliset pelkästään huoneistossa hälyttävät laitteet.
” Huoneistoissa kenties asuu yksinäisiä ihmisiä, jotka ehkä ovat liikuntarajoitteisia. Vaikka palovaroitin antaisi heille tiedon alkavasta tulipalosta, he eivät ehkä ehtisi yksinään reagoida tilanteeseen riittävän nopeasti.”
Usein asukas saattaa myös irrottaa varoittimen paikoiltaan, kun se ilmoittaa pariston loppumisesta. Asunto voi jäädä vaille minkäänlaista suojaa, jos uuden pariston hankkiminen unohtuu. Järjestelmään kytketyllä palovaroittimella ei ole tätä vaaraa.
” Järjestelmän toimintaa vaarantavista toiminnoista – myös ilmaisimen irrottamisesta – saadaan tieto huoltoliikkeelle ilmaisimen tai asunnon tarkkuudella.”
” Toisaalta yhtenäinen järjestelmä varoittaa talon muita asukkaita palosta hyvissä ajoin myös siinä tapauksessa, että tulipalo syttyy tyhjillään olevassa asunnossa. Jos asukas ei ole kotona tai jostain syystä ei kykene kuittaamaan hälytystä sovitussa ajassa, hälytys siirtyy eteenpäin”, muistuttaa Kvis.
Asuinkerrostalojen lisäksi Elotecin keskitetty paloilmoitinratkaisu soveltuu vaikkapa oppilaitoksiin ja oppilasasuntoloihin. n
14 kita 3 / 2017