ta. Se on osakasystävällinen vaihtoehto, joka ei tue suunnittelu-
Sananvaltaa asukkaallekin
työstä laskuttavan suunnittelutoimiston omia liiketoimintatavoit-
Lundströmin mukaan molemmat asiat ovat vähitellen löytämäs-
teita”, huomauttaa Lundström.
sä uomansa, mutta hän pitää trendia huolestuttavana – suunta on
kohti lisääntyvää sääntelyä ja valvontaa. SAO:n näkemys on, et-
Hallitukseen, mars!
tä osakkaan pitäisi voida mahdollisimman pitkälle kokea asunto
SAO patistaa yhtiökokouksia valitsemaan huolella hallituksen
omakseen niin, että hän voi itse päättää mitä tekee, milloin tekee
jäsenet etujaan ajamaan – mutta hallitusvastuuta pakoillaan
ja mitä on valmis maksamaan. Ainoastaan aidosti yhteiset asiat
monessa paikassa tosissaan. Lundström myöntää ongelman ja
täytyy päättää yhdessä.
toteaa, että syitä nykytilanteeseen on useita.
SAO:n mukaan myös osakkaiden tiedonsaantia pitäisi lisä-
”Meillä on taloyhtiöitä, joissa osakkaista ei löydy ihmisiä,
tä: taloyhtiöiden hallinto on saatettava läpinäkyväksi ja salailusta
jotka kokevat olevansa hallitustyöskentelyyn kykeneviä. Usein
päästävä eroon. Lundström huomauttaa, että laki takaa hyvän tie-
aktiivisimmin työelämässä johtopaikoilla olevilla ihmiset taas
donsaantimahdollisuuden ja myös toiminnantarkastajan nimeämi-
kokevat, että heillä ei ole aikaa istua hallituksessa. Osa taas ei
nen on suositeltavaa. Ongelmat ovat kuitenkin käytännön tasolla:
halua osallistua riitaiseksi tiedettyyn hallitukseen”, Lundström
”Ei osata, uskalleta tai kehdata kysyä.”
listaa.
Näin on ollut iät ja ajat, mutta Lundström arvioi että viime
Paras tilanne olisi se, että hallitus tiedottaa niin hyvin, että ei
edes tarvitse kysyä. Hallituksen tulee tiedostaa olevansa osakkai-
aikoina hallituspaikan houkuttelevuus on kärsinyt vielä entises-
den edustaja ja palvelija – ei esimies. ”Eri taloyhtiöiden koh-
täänkin. Yksi syy on se, että säädökset, määräykset ja byrokra-
dalla on tässä erittäin suuria eroja. Ei sitä voi muuttaa lailla,
tia ovat koko ajan lisääntyneet – ja ihmiset kokevat, että ter-
vaan muutoksen tulee tapahtua korvien välissä.”
ve talonpoikaisjärki ei enää riitä. ”Toinen syy on uuden asuntoosakeyhtiölain julkistuksen yhteydessä korostetusti esiin nostettu hallituksen vastuu.” Lundströmin viesti taloyhtiöihin on kuitenkin positiivinen: molemmat pelot ovat aiheettomia. ”Kyllä terve talonpoikaisjärki edelleen riittää, eikä hallituksen vastuu ole
uuden lain mukaan merkittävästi muuttunut. Hallitus on paras
paikka vaikuttaa taloyhtiön asioihin.”
Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa ja sen tiukoissa tulkinnoissa on kuitenkin SAO:n mukaan aivan liikaa byrokratiaa, rajoituksia, ilmoitusvelvollisuuksia, valvontaa sekä asumisen hankaloittamista – ja kaikesta tästä aiheutuvaa asumiskustannusten
nousua.
”Eniten on puhuttu maksuista, joita isännöitsijät perivät remontti-ilmoitusten kirjaamisesta. Eivät ne ole taloyhtiön tai osakkaan kokonaiskuluihin verrattuna merkittäviä, mutta ne ovat silmiinpistäviä ja ärtymystä herättäviä”, Lundström toteaa. Remontti-ilmoitusten kohdalla päänvaivaa aiheuttaa myös se, mitä pitää ilmoittaa ja mitä saa tehdä omin päin.
3 / 2012
kita 47