KOLUMNI
Mika Hokkanen toimitusjohtaja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
YLLÄPITO , ENERGIATEHOKKUUS JA REMONTTIRAHOITUS – TALOYHTIÖILLÄ MONTA KYSYMYSMERKKIÄ
Viime vuodet ovat olleet haasteellisia , ja vaikuttaneet arkeemme ja asumiseen monin tavoin . Epävarma maailmanpoliittinen tilanne heilauttelee talousennusteita miltei päivittäin , ja se näkyy myös talotekniikka-alalla . Kevään suhdannekyselyn mukaan korjausrakentaminen ja huoltotoimet ovat vähentymässä .
ERITYISEN HUOLESTUTTAVAA on , että kyselyn mukaan huolto- ja ylläpitotoiminnan kehitystä arvioiva saldoluku on painunut negatiiviseksi . Jos taloyhtiöiden tarpeelliset huoltotoimenpiteet laiminlyödään , on selvää , että tämä heijastuu rakennusten korjausvelan kasvuna ja arvon vähenemisenä .
Viimekeväisen asuinrakennusten korjaustarveselvityksen mukaan vuosittainen korjaustarve liikkuu vajaassa kahdeksassa miljardissa . Vaikka korjaaminen ei tietyissä kohteissa ole enää taloudellisesti perusteltua , on syy-seuraussuhde huoltotoiminnan , korjausvelan kasvun sekä rahoitushaasteiden osalta ilmeinen . Kun rakentaminen ja korjausrakentaminen taas lähtevät vetämään , on tärkeää , että rakennuksia on huollettu säännönmukaisesti ja ammattimaisesti myös taantuman aikana .
Euroopan parlamentti päätti viime viikolla paljon keskustelua herättäneestä rakennusten energiatehokkuutta koskevasta lakiehdotuksesta . Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen . Seuraavaksi käynnistyvät kolmikantaneuvottelut EU : n parlamentin , komission ja neuvoston kesken kompromissin aikaansaamiseksi lakiuudistuksen sisällöstä .
Olemassa oleville asuinrakennuksille ehdotetaan energiatehokkuusluokkaan liittyviä luokitusvaatimuksia , joiden ajallinen voimaantulo on EU : n kolmikantaneuvottelujen yksi kohde . Käytännössä puhutaan noin 10 vuoden aikaikkunasta , jonka aikana tarvittavat energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet tulisi olla tehtyinä . Epäselvää toki vielä on , kuinka kansallisella tasolla otetaan huomioon maan paikalliset- ja ilmastoolosuhteet ja erityisesti kustannustehokkuus korjaustoimenpiteiden oikean kohdentamisen ja ajoituksen osalta .
Energiatehokkuuden vaatimusten tiukentuminen lähivuosina regulaation kautta aiheuttaa taloyhtiössä ymmärrettävästi huolta . Miten energiatehokas talomme on tällä hetkellä ? Kuinka laajoihin saneeraus- ja korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä tulevaisuudessa ja pitäisikö käynnistää hankesuunnittelu heti ? Mikä vaikutus parannustoimenpiteillä on talomme arvoon ja voidaanko asuntoja myydä ilman edeltäviä saneeraustoimenpiteitä ? Kysymyksiä riittää ja taloyhtiön päättäjillä oma tietotaito ja kärsivällisyys on koetuksella .
Tulevina vuosina isoon osaan suomalaisista kerros- ja omakotitaloista kohdistuu korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi , onpa EU : n lainsäädäntöelinten tulevan kompromissikierroksen lopputulos tasoltaan ja laajuudeltaan mikä tahansa . Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimista ja automaatiota energiankäytön näkökulmasta .
Taloyhtiöissä paras tapa valmistautua tulevaan on pysyä kartalla kiristyvistä energiatehokkuusvaatimuksista . Energiatehokkuudenkaan näkökulmasta rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida myöskään jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi . Hyvä tapa varmistaa oman taloyhtiön pysyminen kunnossa ja houkuttelevana myös uusille asukkaille on huolehtia rakennuksen ylläpidosta ja energiatehokkuudesta . n
2 / 2023 kita 47