”
Valittava ikkunatyyppi ja aurinkosuojaus voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden .
KUVA : KUVATOIMISTO KUVIO OY
Hänen mukaansa varsinkin jälkimmäinen malli yleistyy . Aurinkosuojaus pyritään siis ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan jo julki sivuja suunniteltaessa .
” Valittava ikkunatyyppi ja aurinkosuojaus voivat muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden . Joskus auringon lämpöenergiaa voidaan hyödyntää myös lämmityksessä . Aurinkosuojauksen olisi pystyttävä mukautumaan vallitsevan sään vaatimusten mukaiseksi .”
Rakennuksiin onkin viime aikoina tullut monenlaisia automaattisesti toimivia ja motorisoituja aurinkosuojatuotteita , joita joko ohjataan erikseen tai jotka voidaan liittää kiinteistöautomaatioon .
” Tällä tavoin saadaan tehokkaita kokonaisratkaisuja . Usein kaihdin tai muu suoja voi liikkua automaattisesti lämpötilan , valon intensiteetin ja myös tuuliolojen mukaan ”, selittää Anttila .
Auringonsuojaukseen on käytetty kupariverkkoa julkisivussa . Kohde : Pyhän Laurin kappeli , Avanto Arkkitehdit .
Sisä- ja ulkopuolisia suojausvaihtoehtoja Aurinkosuojien käyttökohteet ja käyttäjät ovat erilaisia . Sisätiloista halutaan poistaa joko häikäisyä tai liikalämpöä – tai molempia .
” Melko yleinen toteutustapa on , että kaihtimia sijoitetaan ikkunalasien väliin eristyslasin ulkopuolelle .”
” Vielä tehokkaampi ratkaisu asentaa aurinkosuojausta ikkunoiden ulkopuolelle . Silloin auringonsäteilyn liikalämpöä ei ollenkaan päästetä rakennuksen sisätiloihin ”, Anttila tähdentää .
Toimistokäytössä suosittuja aurinkosuojaimia ovat esimerkiksi screen-kaihtimet . Ne ovat ikkunan päälle laskettavia rei ’ itettyjä kankaita , jotka ovat osin läpinäkyviä mutta suojaavat häikäisyltä ja ylilämmöltä .
” Myös perinteiset markiisit ovat seinän ulkopuolelle asennettavia aurinkosuojaimia , jotka toimivat varsin hyvin . Käytössä on monenlaisia muitakin ratkaisuja .”
Jos aurinkosuojausta on pohdittu jo arkkitehtisuunnittelussa , rakennukseen on kenties kehitelty jonkinlainen kaksoisjulkisivu tai jokin seinän ulkopuolinen ritilärakenne .
” Varsinkin isoissa toimisto- ja liikerakennuksissa aurinkosuoja on toteutettu osaksi rakennusta . Silloin jäähdytyslaitteistoja ei tarvitse ylimitoittaa . Aurinkosuojaus tuo energiansäästöä rakennuksen käytön aikana ”, Anttila muistuttaa .
Suojaukseen vaikuttaa osaltaan myös se , mistä suunnasta ja missä kulmassa aurinko lämmittää rakennuksen eri seiniä . Sisätilojen sallitut enimmäislämpötilat on niin ikään otettava huomioon . Oikeiden ratkaisujen löytämiseksi ja optimoimiseksi on kehitetty laskenta- ja simulointi ohjelmistoja .
” Toisaalta luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa on tärkeää . Niinpä auringonvaloa on hyvä saada ainakin jonkin verran sisätiloihin . Joustavat ratkaisut ovat yleensä toimivimpia ”, suosittaa Anttila .
Rakennuksen sijainti vaikuttaa suojauksiin Arkkitehti Anu Puustinen helsinkiläisestä Avanto Arkkitehdit Oy : stä korostaa , että auringon valo- ja lämpövaikutuksia sekä rakennuksen energiataloutta on syytä miettiä jo tonttia etsittäessä sekä alustavia luonnossuunnitelmia laadittaessa .
” Kyse ei ole vain yksittäisten ikkunoiden suojaamisesta , vaan laajemmista kokonaisuuksista . On pohdittava esimerkiksi talon sijaintia ja asemointia rakennuspaikalla sekä katsottava , milloin aurinko aiheuttaa liiallista lämpökuormaa .”
” Jos isoja ikkunapintoja sijoitetaan vaikkapa räystään tai lipan alle tai hieman muuta julkisivua syvemmälle sisäänpäin , voidaan jo saada aikaan rakenteellista suojausta auringolta .
2 / 2023 kita 19