KATTOREMONTTI EI OLE MIKÄÄN MÖRKÖ – KUNHAN FAKTOISTA OTETAAN ENSIN SELVÄÄ
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVA : VESIVEK
Koronan viimein hellittäessä taloyhtiöissä mietitään remontteja – juuri niitä samoja , joita on lykätty vuosikausia ( ja pandemian takia lykätty vielä vähän lisää ). Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa huikeat 30 – 50 miljardia euroa , eikä tilanteeseen näy helpotusta aivan kulman takana .
VESIVEKIN TOIMITUSJOHTAJA Jari Lehtola kertoo , että kattoremontti on harkinnassa nyt monessa taloyhtiössä . ” Viimeiset pari vuotta ovat olleet taloyhtiöissä koronan takia hankalia , jo ihan yhtiökokousten pitämisen kannalta . Nyt huomaa , että taloyhtiöt ovat ihan eri lailla aktiivisia ja se näkyy meidän tarjouskannassamme ”, hän kuvailee .
Jotta taloyhtiön korjaustarpeet voidaan tunnistaa ajoissa , niiden toteuttamiseen tulee varautua niin taloudellisesti kuin henkisestikin . Asiassa on toki juridinenkin puolensa : taloyhtiön hallituksella on myös lainsäädännöllinen vastuu huolehtia asuinkiinteistön ylläpidosta ja kehittämisestä .
” Me olemme konseptoineet taloyhtiön kunnossapitosuunnittelun työkaluksi katon kuntoraportin , jossa katon kunto ja mahdolliset tulevat korjaustarpeet voidaan arvioida kattavasti , objektiivisten faktojen perusteella ”, kertoo Lehtola .
22 kita 2 / 2022