TALOYHTIÖN ENERGIARATKAISU KESTÄVÄLLE POHJALLE
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa moneen asiaan – myös taloyhtiöiden energiaratkaisuihin . Euroopan koko energiajärjestelmä on murroksessa , kun energiariippuvuutta Venäjästä puretaan . Mutta miltä tulevaisuus näyttää taloyhtiöiden horisontista ? – Jotain osviittaa saa Isännöintiliiton helmikuussa 2022 julkaistusta Energiabarometrista . Isännöintiliiton Energiabarometriin vastasi 187 isännöitsijää eri puolilta Suomea ja otos kattaa noin 4 500 taloyhtiötä .
Kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi , kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan . Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 %.
Sen sijaan maalämmön houkuttelevuus on kasvanut merkittävästi . Nyt lähes puolet arvioi taloyhtiön valitsevan maalämmön , kun vuotta aiemmin maalämmön osuus oli vain vajaa kolmannes .
Isännöintiliitosta arvioidaan , että lämmityskustannusten ja kaukolämpömaksujen nousu voi olla yksi syy siihen , että muita lämmitysmuotoja harkitaan entistä enemmän . Maalämmön nousua selittää se , että maalämpö koetaan moderniksi , ekologiseksi vaihtoehdoksi .
Tiedossa on , että eurot ohjaavat taloyhtiön päätöksentekoa vahvasti . Monen isännöitsijän katsannossa maalämmöstä päättämistä helpottaa se , että hanke voidaan usein toteuttaa vastikeneutraalisti . Vastikeneutraali tarkoittaa , että hanke maksaa säästöinä itsensä takaisin . Vaikka maalämmön asentaminen maksaisi paljon , tippuvat lämmityskulut heti asennushankkeen jälkeen . Osakkaiden maksut eivät siis nouse hankkeen myötä .
Ainakin toistaiseksi taloyhtiöiden korjauslainojen korkotaso on matala , mikä mahdollistaa usein maalämpöinvestoinnin niin , ettei vastikkeita tarvitse nostaa .
Isännöintiliitto korostaa kuitenkin , että jokainen kiinteistö on omanlaisensa ja vaatii aina yksilölliset selvityksensä sekä toimenpiteensä . Energiatehokkuuden parantaminen lähtee liikkeelle energiaselvityksistä , joiden perusteella valitaan taloyhtiölle parhaat , ekologisimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut .
Oikotietä onneen ei ole – ja kotitehtävät on syytä tehdä huolella . Energiabarometrin mukaan luotettavuus on lämmitysjärjestelmän tärkein ominaisuus isännöitsijöiden silmissä – ja varmasti myös taloyhtiön asukkaiden .
Suuntaviivoja energian tulevaisuuteen laatii myös eduskunta , joka käsittelee kuluvan kevään aikana Suomen asuntopoliittista kehittämisohjelmaa vuosille 2021 – 2028 . Isännöintiliitto on huomauttanut , että asuntopoliittisen kehittämisohjelman katse on liiaksi historian näkökulmissa ja valtion tukemassa asuntotuotannossa , vaikka asuntopolitiikan suunta vaatii nyt pari kokoluokkaa suurempaa muutosta .
Nyt pitäisi nimittäin jo kuumeisesti ratkaista ongelmia asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi . Rakennusten energiatehokkuuden pitää ylipäätänsä parantua huomattavasti tulevien vuosikymmenten aikana , mikäli Suomen ilmastotavoitteisiin aiotaan päästä .
Asumisen osuus on ” arjen vihreässä siirtymässä ” ratkaisevan tärkeä , koska kokonaishiilijalanjäljestä noin neljännes tulee kotitalouksien päästöistä , muodostuen pääasiassa lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta . Riittävän rivakalla asuntopolitiikalla voidaan ohjata ja tukea ratkaisuja siihen suuntaan , että taloyhtiöissä on aitoja , toimivia kannustimia tehdä energiaremontteja .
Kun energia- ja avustuspolitiikka kannustaa taloyhtiöitä – pitkäjänteisesti ja monipuolisesti – taklaamaan kiinteistötason energiapulmia yhteistyössä isännöinnin kanssa , ollaan jo huomattavasti kestävämmällä tiellä .
Läpinäkyvyys ja ennakoitavuus ovat tärkeitä tässäkin . Esimerkiksi tänä keväänä epävarmuus ARA : n energiaremonttiavustuksiin varattujen rahojen riittävyydestä on hidastanut remonttien toteuttamista .
Yksi Isännöintiliiton Energiabarometrin keskeisistä havainnoista on , että energiakustannukset ovat nousseet ja tulevat nousemaan huomattavasti lähivuosina . Energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys vain jarruttaa tarvittavia energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä .
PETRI CHARPENTIER
4 kita 2 / 2022
2 / 2022
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 040 180 9536
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com puh . 0400 893 739
Petri Kokkonen petri . kokkonen @ publico . com puh . 020 162 2202
Mirkka Lindroos mirkka . lindroos @ publico . com puh . 020 162 2240
TILAAJAPALVELU puh . 03 424 6 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Merja Maukonen Jari Peltoranta
KANNEN KUVA Shutterstock
PAINO Printall AS
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAmediaFI ( Twitter ) KITAlehti ( Facebook ) KITA – kiinteistö & talotekniikka ( LinkedIn )
kita @ publico . com