KATTO SUOJAA KAIKKEA
Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi
ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä talvena tuo
käsikirjoitus meni uusiksi, kun terminen talvi ei saapunutkaan – vaan suomalaiset saivat neljä
marraskuuta peräkkäin.
Ilmastotutkijat ovat varoitelleet tämän kaltaisista talvista jo pitkään: lumen sijaan tulee
etupäässä vettä ja kosteuskuorma kiinteistöissä kasvaa. Reilun sadan päivän märkä putki laittaa
rakenteet koetukselle, eikä vain cameo-esiintymisiä harrastava pakkanen ehdi kuivattamaan
juuri mitään.
Kattovuodot ilmenevät yleensä vasta keväällä, kun lumikuorma katolla alkaa sulaa – mutta
tänä vuonna kattofirmojen päivystyspuhelimet ovat soineet pitkin talvea. Vaaravyöhykkeessä
ovat etenkin vähän vanhemmat kiinteistöt, joissa katolla alkaa olla ikää ja turnauskestävyys on
vuosikymmenten vieriessä alentunut.
Kosteusvaurion resepti on yksinkertainen. Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin,
katolla oleva lumi sulaa ja jäätyy useita kertoja. Se, ja kattorakenteen lämpövuodot, voivat
synnyttää katolle jäälauttoja ja jopa -patoja, jotka kerryttävät suuren vesimassan taakseen.
Kun vesimassan paine kasvaa tarpeeksi suureksi, vesi voi alkaa tihkua rakenteisiin katteen
saumoista ja kiinnityskohdista. Tällöin läpiviennit, kuten ilmanvaihtoputkien tai piipun juuret,
saattavat vuotaa tiivistysten pettäessä.
Lisäksi kattopinnoitteen vauriot, kuten haljenneet tiilet, saattavat olla syypää vahinkoon.
Vuotoja ilmenee joskus myös katemateriaalin kiinnityksen pettäessä, esimerkiksi naulojen
irrotessa.
Ehjä ja toimiva aluskate estää pienet vuodot, mutta aluskatteen puuttuessa tai ollessa
rikkinäinen vesi ei ohjaudu räystäälle, vaan pääsee rakenteisiin. Vuotava katto saattaa hyvinkin
olla elinkaarensa päässä, mutta joskus kyse voi olla pienestäkin asiasta, joka korjaantuu
helposti esimerkiksi läpiviennin tiivistämisellä.
Sisäilmayhdistys ry:n mukaan vesikaton ja yläpohjan kosteusongelmien aiheuttajista
tyypillisin on juuri vesikaton vuoto. Yhdistyksen arvion mukaan vuoto tapahtuu yleensä erilaisten
putkiläpivientien, kattokaivojen, ilmanvaihtokoneiden, kattoikkunoiden sekä seinän ja alemman
kattopinnan liitosten kohdilta tai räystäiltä.
Sisäilmayhdistys muistuttaa, että sisäpuolelta kosteusongelmia aiheuttaa ilmavirtojen
mukana kulkevan sisäilman kosteus. Ongelma ilmenee tyypillisesti keväällä, kun talven
aikana yläpohjarakenteisiin kertynyt jää sulaa ja valuu vetenä sisätiloihin. Pahimmillaan tämä
tarkoittaa satoja litroja vettä.
Taloyhtiöissä remontteja riittää. Putkiremonttien ja julkisivuremonttien varjoon uhkaa
kuitenkin jäädä se seikka, että katostakin täytyy pitää huolta, koska se suojaa kaikkea sen
alla olevaa. Kun talon sisäpuolella havaitaan huonokuntoisesta katosta johtuvia ongelmia,
korjauspäätöstä on venytetty jo liian pitkälle. Tällöin edessä voi olla sangen kallis kattoremontti
– etenkin jos vesikatto- ja yläpohjarakenteet ovat jo tärviöllä.
Taloyhtiöiden hallituksilta toivoisi, että tämän talven opetukset eivät aivan heti joudu
unholaan – ei, vaikka parina seuraavana talvena taas tuskailtaisiin kattojen lumikuormaa.
Ilmastomuutos ei muuta kaikkea nappia painamalla. Esimakua tulevasta on nyt kuitenkin saatu,
ja viisas varautuu sen mukaisesti.
Vuotojen paikkailua ei kannata ottaa jokavuotiseksi rutiiniksi, vaan taloyhtiön hallituksen
asialistan paalupaikalle pitää ajaa katon kunnon perusteellinen selvitys ja asianmukaisten
toimenpiteiden tekeminen.
PETRI CHARPENTIER
2/2020
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Mimosa Raitamaa
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI
Ulla Höckerstedt
[email protected]
puh. 0400 893 739
Petri Kokkonen
[email protected]
puh. 020 162 2202
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
[email protected]
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Ari Mononen
Jari Peltoranta
Merja Maukonen
Esa Pesonen
KANNEN KUVA
Olli Urpela / Wienerberger Oy
PAINO
Printall AS
www.kita.fi
ISSN 2341-8354 (painettu)
ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu)
@KITAmediaFI (Twitter)
KITAlehti (facebook)
[email protected]
4 kita 2 / 2020