”
Nyt tehdään
ilmeikkäämpää
ja elävämpää tiilipintaa
kuin vielä 20 vuotta
sitten.
”Kun hyvin toteutettu remontti tietää sitä, että julkisivusta
ei tarvitse murehtia 50 vuoteen, niin kyllähän se on sellainen
asia, joka painaa kummasti vaa’assa.”
Porotusta pätsissä
Julkisivujen uusia tuulia edustaa aurinkosuojaus mm. erilaisten
kaihdinten muodossa. Aurinkoon liittyvät haasteet kyllä tunne-
taan suunnittelijapuolella: aurinkosäteilyn energiasta noin puo-
let siirtyy ikkunoiden kautta rakennuksiin – ja säteilyn törmät-
tyä sisätilan pintoihin energia muuttuu lämmöksi, johtuu raken-
teisiin ja lämmittää tilaa.
Lämpösäteilyksi muuttunut aurinkoenergia taas ei kykene
poistumaan säteilyn muuttuneen aallonpituuden takia yhtä
tehokkaasti kuin se tuli sisään. Lisäksi nykyaikaiset energia
tehokkaat ikkunat ja muut rakenteet edesauttavat lämmön
sisällä pysymistä.
Nykyaikaisilla aurinkosuojausratkaisuilla voidaan säästää
jäähdytys-, valaistus- ja lämmitysenergiaa sekä lisätä asumis-
mukavuutta, kertoo Juhana Repo Artic-Kaihdin Oy:stä.
”Aurinkosuojat estävät aurinkoenergian siirtymisen sisäti-
intresseissä, vaan julkisivut pitäisi ’ajaa loppuun’ mikäli elin-
loihin erittäin tehokkaasti”, hän toteaa. Artic-Kaihdin on Suo-
kaarta riittää”, hän linjaa.
men johtavia aurinkosuojalaitteiden valmistajia, joka valmis-
Treuthardtin mukaan julkisivusaneerauksissa kunnostetaan
taa vuosittain yli 250 000 erilaista kaihdin- ja aurinkosuoja-
ja uusitaan usein myös ikkunat ja parvekkeet.
tuotetta.
”Tällaiset saneeraukset kannattaa tehdä samaan syssyyn,
niin ei tarvitse olla vuoden välein pystyttämässä telineitä”, hän
toteaa ja lisää listaan vesikattoremontin, joka saatetaan myös Läpimurron kynnyksellä
tehdä julkisivurempan yhteydessä. Repo huomauttaa, että se, kuinka paljon rakennus voi hyödyn-
tää aurinkoenergiaa, vaihtelee rakennuksen sijoituksen, suun-
”Monessa taloyhtiössä katto on ikään kuin päässyt unoh-
tumaan, mutta se voi helposti kostautua. Näissä asioissa kan- tauksen, muodon, ikkunoiden koon ja sijainnin sekä käytet-
nattaa aina katsoa kokonaisuutta ja sen toimivuutta”, hän huo- tyjen rakennusmateriaalien mukaan. Kiinteistöjen omistajien
mauttaa.
Julkisivuremonttien yhteydessä puhutaan usein myös energia-
tehokkuuden lisäämisestä. Esimerkiksi Helsingissä on paljon
kohteita, joissa eristysasiat ovat hyvinkin eri tolalla.
”Sellaisissa 1960–70-luvuilla rakennetuissa betonitaloissa
voi hyvinkin olla lisäeristyksen tarvetta, mutta sitten löytyy kes-
kustan massiivitiilikerrostaloja, joissa eristys on jo hyvällä
tasolla rakenteen ansiosta.”
Treuthardt tietää, että taloyhtiössä julkisivuremontti – kuten
kaikki remontit – voi jakaa mielipiteitä, mutta hän kehottaa
ihmisiä miettimään hintalapun lisäksi myös mielenrauhaa.
10 kita 2 / 2020
Lisäeristettä seinien väliin?