KITA 2/2013 | Page 4

TOIMITUKSELTA VIHREÄ KRISTALLIPALLO 2/2013 JULKAISIJA Ekotehokas rakennus on ympäristöystävällinen, mutta miten on ihmisystävällisyyden laita? Kun hiilijalanjälkeä lähdetään tosissaan pienentämään, voi käyttömukavuus herkästi kärsiä – olipa sitten kysymys asumisesta tai työnteosta. On selvää, että esimerkiksi sisätilojen kuumuus, kylmyys ja vetoisuus ovat asioita, jotka aiheuttavat tyytymättömyyttä. Mutta entäpä jos tyytyväisyys ekotehokkaiden rakennusten sisäolosuhteisiin voitaisiin ennustaa – jo suunnittelu- PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 [email protected] www.publico.com vaiheessa? VTT:n erikoistutkija Riikka Holopainen kehitti väitöskirjassaan uuden menetelmän, joka tähtää juuri tähän. Menetelmään on ensimmäistä kertaa myös yhdistetty rakennuksen energialaskentaohjelma. Tämä onkin tuiki tarpeellista, koska huomioimalla erilaisten tilojen käyttötarpeet ja käyttäjät jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa vaikutetaan rakennuksen energiatehokkuuteen ja lisätään tilojen viihtyvyyttä. Uusia lähestymistapoja tarvitaan, koska vanhan liiton talotekniikkaratkaisut eivät sellaise- PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko TUOTEPÄÄLLIKKÖ Kim Korlin [email protected] puh. 09 6866 2521 naan sovellu energiatehokkaiden rakennusten sisäilman suunnitteluun. Esimerkiksi passiivi- ja nollaenergiatalojen lämmitystarve on ihan eri luokkaa kuin perinteisissä rakennuksissa. Holopaisen väitöstyöstä mielenkiintoisen tekee se, että hän asettaa suunnittelun keskiöön ihmisen. Terminen ihmismalli, eli Human Thermal Model (HTM), edesauttaa luomaan optimaaliset sisäolosuhteet ekotehokkaisiin rakennuksiin. Holopaisen malli hyödyntää mm. ihmisen lämmönsäätelyjärjestelmää, ja sillä voidaan laskea rakennuksen käyttäjän kokema todellinen tyytyväisyys sisäolosuhteiden laatuun eli lämpöviihtyvyys pysyvissä ja muuttuvissa olo- TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos TOIMISTOSIHTEERI Liisa Hyvönen suhteissa. Malli lupailee tietoa aiemmin hankalasti vertailtavista asioista, kuten eri rakenne- GRAPHIC DESIGN vaihtoehtojen ja talotekniikkajärjestelmien vaikutuksista rakennuksen käyttäjän kokemuksiin si- Riitta Yli-Öyrä säolosuhteiden laadusta. Miksi Holopaisen tutkimus sitten on niin uraauurtavaa? Yksi keskeinen asia on se, että tähän asti sisäolosuhteiden laatua määriteltäessä on käytetty menetelmiä, jotka ovat jättäneet huomiotta melkoisen tärkeän tekijän – eli ihmisen oman lämmönsäätelyjärjestelmän. Käytetyt menetelmät ovat myös olleet riittämättömiä passiivi- ja nollaenergiatalojen suunnitteluun, koska esimerkiksi laboratoriomittauksiin perustuva malli yliarvioi henkilön kokeman lämpötilan lämpimissä olosuhteissa – ja vastaavasti aliarvioi koetun lämpötilan viileissä olosuhteissa. Tällainen puhdas ”insinöörisovellus” myös ymmärtää ihmisen vaatetuksen sukelluspuvun kaltaiseksi umpioksi. Ihmisen lämpöaistimuksen arvioinnissa on muistettava, että vaikuttavia tekijöitä on sekä sisäisiä että ulkoisia. Sisäisiä ovat henkilön yksilölliset ominaisuudet, anatomia, liikunta ja työn fyysisyys ja vaatetus; ulkoisia tekijöitä ovat huoneen lämpötila, johon kuuluu ilman ja pintojen lämpötilat, sekä sisäilman liike ja ilman suhteellinen kosteus. Holopaisen tutkimus osoitti, että lämpöaistimuksen ja viihtyvyyden merkittävimmät tekijät ovat sisäilman ja sisäpin- ILMOITUSMYYNTI Tom Appelroth [email protected] puh. 09 6866 2524 Jaakko Lätti [email protected] puh. 09 6866 2576 Markku Kinnunen [email protected] Puh. 09 6866 2553 TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi tojen lämpötilat, henkilön oma aktiivisuus ja vaatetus. Jatkotutkimuksissa voidaan perehtyä siihen, kuinka nämä keihäänkärjet parhaiten saadaan valjastettua tukemaan ekotehokasta asu- TOIMITTAJAT mista. S