keästi esillä. Esimerkiksi yli-insinööri Esko Kukkonen ympäris-
manvaihtojärjestelmän keskuskojeen sähkönkulutusta ja siten
töministeriöstä totesi Sisäilmauutisten numerossa 1/2010, että
heikentää järjestelmän energiatehokkuutta.
direktiivissä ei ole annettu mitään tarkkoja vaatimustasoja sisäilmaston laadun varmistamiseksi.
Perusajatuksena direktiivissä sentään mainitaan, että energian säästöjä ei pidä toteuttaa sisäilmaston kustannuksella.
Nykyisin rakennetaan varsin tiiviitä taloja, joten toimivan ilmanvaihdon merkitys niissä korostuu.
Jos vielä järjestelmään on valittu liian pieni keskuskoje,
se kuluttaa jo alun perin turhan paljon sähköä, koska riittävien ilmavirtojen saamiseksi laite joutuu toimimaan tehoalueensa ylärajoilla.
Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimien – ja joskus myös
lämmönsiirtimien – epäpuhtaudet aiheuttavat järjestelmässä painehäviöitä, samaan tapaan kuin suodattimien väärä
LTO-laitteistoilla lämpöä talteen
mitoitus. Pienentämällä häviöitä voidaan suoraan vaikuttaa
Usein energiatehokkuutta voidaan parantaa sisäilman laadus-
sähkönkulutukseen.
ta tinkimättä esimerkiksi käyttämällä ilmanvaihtoa todellisen
Niinpä ilmakanavien ja suodattimien puhdistus ei ole tär-
tarpeen mukaan. Lisäksi lämpöä on mahdollista ottaa talteen
keää pelkästään paloturvallisuuden ja sisäilman laadun kan-
poistoilmasta ilmanvaihdon lämmöntalteenoton avulla.
nalta, vaan myös energian säästämiseksi.
Jos käytetään tehokkaaseen lämmönsiirtimeen perustuvaa
lämmöntalteenottojärjestelmää, on mahdollista päästä jopa
Puhdistus parantaa energiatehokkuutta
50–70 prosentin vuosihyötysuhteeseen tuloilman lämmitykses-
Vaikka ilmanvaihtojärjestelmää huolletaan säännöllisesti, se
sä. Hyötysuhde riippuu kuitenkin monista tekijöistä, muun mu-
joka tapauksessa likaantuu vuosien käytön aikana.
assa poistoilman lämpötilasta.
Suurimman osan vuotta sisäilma on lämpimämpää kuin ul-
Käytännössä tuloilmajärjestelmän likaantumiseen vaikuttavat ulkoilman epäpuhtauksien lisäksi rakennuksen sijain-
koilma. Näin ollen yksinkertaisin tapa lämmöntalteenottoon
ti, tuloilmanottoaukon sijainti rakennuksessa, suodattimen
on lämmittää sisältä poistettavalla ilmalla ilmanvaihtoon tarvit-
erotusaste, ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu sekä laitteis-
tavaa ulkoilmaa.
ton rakenne.
Huonetiloista johdetaan poistoilmaa ilmanvaihtokoneen
Ilmanvaihdossa suodattimet keräävät hiukkasmaisia epä-
lämmönsiirtimeen, jossa poistoilmaan sitoutunutta lämpöä siir-
puhtauksia suodatettavasta tuloilmasta. Ilmanvaihtojärjestel-
tyy tuloilmaan. Toisaalta LTO-laitteistoon voidaan yhdistää
män likaantumista ja puhdistustarvetta voidaan jonkin verran
poistoilmalämpöpumppu, jolla lämmitetään vesivaraajaa.
vähentää, jos parannetaan järjestelmän suodattimien erotus-
VTT:n tutkimusten mukaan energiatehokkaassa rakentami-
astetta vaihtamalla suodattimet. Jos esimerkiksi EU3-erotus-
sessa tarvitaan mekaanista ilmanvaihtoa, koska painovoimai-
luokan suodattimet korvataan EU7-tyyppisillä suodattimilla,
sen ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisut eivät ole riittä-
kanaviin kertyvien epäpuhtauksien määrää voidaan vähen-
vän kehittyneitä. Nykyään koneellista ilmanvaihtoa käytetään
tää arviolta noin kolmasosaan entisestä.
Suomessa noin 90 prosentissa kaikesta rakentamisesta.
Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on tarkastettava
säännöllisin väliajoin.