”On saatu paljon tutkimustuloksia siitä, että ainakaan osittainen korjaaminen ei välttämättä auta kaikkiin ihmisten sisäilmasta saamiin oireisiin. Joskus vaikkapa alapohjavaurioita
on jäänyt korjaamatta, ja tällöin rakennuksen käyttäjien oireet
ovat vähentyneet vain vähän.”
”Korjaamisessa tarvitaan tyypillisesti monenlaisia eri toimenpiteitä. Esimerkiksi ilmanvaihtoa joudutaan usein parantamaan. Keskeistä kuitenkin on, että päästään nimenomaan homevaurioiden jäljille ja korjataan ne”, Nevalainen korostaa.
Kolmivuotinen Toxtest-hanke päättyy aikataulun mukaan
vuoden 2013 lopussa.
Kylpyhuoneista löytyy usein vauriokohtia
Toimitusjohtaja Ismo Penttilä home- ja kosteusvaurioiden etsimiseen ja korjaamiseen erikoistuneesta RKM-Kuivaustekniikka
”Mikrobivauriot on syytä korjata perin pohjin”, tutkimusprofessori Aino
Nevalainen tähdentää.
syitä ovat rakennusaikaiset työ- ja suunnitteluvirheet, puutteellinen ilmanvaihto sekä erilaiset materiaalivauriot.
Toksiinien arviointiin etsitään uusia keinoja
Vuoden 2011 alussa Suomessa käynnistyi uusi Toxtest-hanke.
Sen tavoitteena on kehittää mittausmenetelmä, jolla talojen homevaurioita voitaisiin mitata entistä tarkemmin.
Hanketta johtaa sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännön
tutkimustyötä tekevät THL, Työterveyslaitos sekä Helsingin yliopisto.
”Pyrimme etsimään sellaisia tutkimusmenetelmiä, joilla pystytään arvioimaan mikrobivaurioihin liittyvää toksisuutta – siis
sitä, ovatko mikrobit tuottaneet rakennukseen ihmisille myrkyllisiä yhdisteitä eli toksiineja”, kertoo tutkimusprofessori Aino
Nevalainen THL:n Kuopion yksiköstä.
Nevalaisen mukaan toistaiseksi ei ole käytettävissä sellaista tutkimusmenetelmää, joka yleisesti soveltuisi mikrobitoksiinien testaamiseen ja joka antaisi yksiselitteisiä tuloksia rakennuksen sisäilman haitallisuudesta ihmisille.
”Teemme hankkeessa lähinnä laboratoriotutkimusta. Tutkimme viljeltyjä soluja ja primäärisoluja, jotka on eristetty ihmisen solunäytteistä. Kysymys on siis erittäin vaativasta laboratoriotyöstä. Vielä tässä vaiheessa tällaista tutkimusta ei voida tehdä kenttäolosuhteissa.”
”Kenttätutkimus olisi myös kallista. Vaikka Toxtest-hankkeessa keskitytään erityisesti toksiinikysymykseen, selvitämme
muutenkin mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen”, Nevalainen täsmentää.
THL selvittää hankkeessa muun muassa sitä, miten hyvin sisäilmaongelmia pystytään poistamaan homekorjausten avulla.
34 kita 2 / 2011