Tätä nykyä M1 on jo niin tuttua kauraa, että kulmakarvat
kohoavat jos tuotteella ei sitä ole. Kuluttaja osaa sitä jo odottaa ja vaatia.
M1-LUOKAN VAATIMUKSET
Fiksua läpinäkyvyyttä
Pyrittäessä parhaimpiin sisäilmastoluokkiin
Teollisuus on tykästynyt M1-malliin, koska se tarjoaa luotetta-
(S1, S2) on sisätiloissa käytettävä ensisijaisesti
vaa, puolueetonta testausta ilman että yrityssalaisuudet vaa-
M1-luokiteltuja tai niihin rinnastettavia
rantuvat. Mitään tuotereseptejä ei tarvitse paljastaa, mut-
rakennusmateriaaleja. Luokituksessa on asetettu
ta kuluttaja voi luottaa siihen, että järjestelmä on läpinäky-
vaatimuksia lähinnä materiaaleista huoneilmaan
vä ja reilu.
siirtyville päästöille. M1-merkin myöntämisen
M1-merkki on levinnyt myös sitä kautta, että RTS ja Sisäil-
edellytyksenä on, että tuote on testattu
mayhdistys ovat pitäneet sitä joka käänteessä esillä, ja näin
puolueettomassa laboratoriossa. Kemiallisten
esimerkiksi arkkitehdit ovat oppineet sitä pyytämään. Hinta-
testien lisäksi tuotteet käyvät läpi hajupaneelin
kaan ei ole ratkaiseva kriteeri Säterin mukaan:
aistinvaraisen arvioinnin.
”Suurimmat kustannukset tulevat sellaisen tuotteen kehitystyöstä, joka täyttää kriteerit.” Testaus laboratoriossa mak-
Testaamattomille materiaaleille ei myönnetä luoki-
saa pari tonnia ja itse merkin käyttöoikeus 770 euroa.
tusmerkkiä. Sisätiloja suunniteltaessa voidaan luo-
Päästöluokitustoiminnassa on huomionarvoista, että se
kan M1 tuotteisiin rinnastaa pinnoittamattomina tii-
on kokonaan vapaaehtoista, eikä perustu minkään sortin vi-
li, luonnonkivi, keraaminen laatta, lasi, metalli se-
ranomaismääräyksiin. Monet rakennuttajat ja suunnitteli-
kä kotimaisista puulajeista valmistetut laudat ja hir-
jat kuitenkin suosivat materiaalivalinnoissaan M1-luokiteltu-
ret, joiden VOC-päästöt voivat kuitenkin olla tuo-
ja tuotteita.
reena luokan M1 raja-arvoja suuremmat.
Esimerkiksi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ja Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL suosittelevat jäsenilleen luokituksen käyttöönottamista. Lisäksi
esimerkiksi Hengitysliitto ja Allergia- ja astmaliitto ovat lyöneet rumpua asian puolesta.
Säterin mukaan kaikkien yhteistyötahojen tekemä työ
on ollut arvokasta, mutta erityisesti RAKLI on kunnostautunut
M1-ilosanoman eteenpäin viemisessä.
”RAKLI on ollut tiiviisti mukana kehityksessä ja vaikuttanut
siihen, että M1 on yleistynyt niin hyvin.” Myös rakennustarvikkeiden tukkukauppa on tiedottanut asiasta ja pitänyt huol-
sytyt CEN- ja ISO-standardit ja Suomessa tehtävät mittaukset
ta, että M1-tuotteita on saatavilla, Säteri lisää.
pohjautuvat pitkälti näihin standardeihin.
Euroopan huippua
den eurooppalaisten vapaaehtoisten luokitusmenetelmien
Suomi on ollut päästö- ja puhtausluokituksen mallioppilaita:
kanssa tavoitteena yhtenäisemmät mittausmenetelmät ja kri-
yhtä kattavia järjestelmiä löytyy Euroopasta vain muutama,
teerit.
Sisäilmayhdistys ja RTS tekevät jatkuvaa yhteistyötä mui-
Säteri kertoo.
”Saksassa on pari vastaavaa järjestelmää ja Tanskassa
”Tavoitearvojen suhteen meillä on jo olemassa roadmap
EU:n sisällä ja työ jatkuu tänä vuonna. Mittausmenetelmissä
yksi.” Suomi, Saksa ja Tanska muodostavatkin eräänlaisen
ollaan menossa kohti yhteistä järjestelmää kenties parin vuo-
etujoukon alalla: Säterin mukaan painotuksissa ja etenemis-
den päästä, vaikka avoimia kysymyksiä vielä onkin”, Säteri
strategioissa on eroja, mutta pohjimmiltaan järjestelmät ovat
summaa tilannetta.
samankaltaisia. Heti kovimman kärjen takana tulevat Ranska ja Englanti.
Kansainvälisen kehityksen seuraaminen on luonnollisesti
Mantereenlaajuiset toimet vievät aikansa, mutta tahtotila
on selvä ympäri Eurooppaa:
”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että yhteiseen järjestel-
tärkeä asia rakennusmateriaalien päästöluokituksessa. Käy-
mään kannattaa pyrkiä, jotta testejä ei tarvitse tehdä erikseen
tettävistä mittausmenetelmistä on nykyisin olemassa hyväk-
joka maassa.”
2 / 2011
kita 45