SUURPELLON ENERGIASTRATEGIA
set pykäävät maalämpötaloja kuin liukuhihnalta. Suomi seuraa
perässä ja pelin henki vaikuttaa selvältä: energian hintaennusLyhyen tähtäimen tavoitteet
teet liikkuvat niin kovalla tasolla, että maalämmön suosio kas– Kaavan ja maankäyttösopimusten ohjausvaikutusta
vaa kasvamistaan. Kerrostaloasunto hankitaan usein vuosikymtehostetaan
meniksi, joten alkuinvestointiakin voi sulatella pitkän aikaa.
– Kaikki uudisrakennukset matalaenergiatasoa 2010 ja
Kohteena Poutapilvi oli toki vaatimattomampi kuin Suurpelpassiivitasoa vastaavia 2015
lon kokonaisurakka: Maskun pilotti on kolmikerroksinen ja ta– Tulevaisuuden liikennemuotojen vaatima käyttövoima on
FI
saatavissa Suurpellon alueella varhaisessa vaiheessa
niin, että alueen asukkaiden ja yritysten on mahdollista
joustavasti käyttää uusia liikkumisratkaisuja
Vestervik 10900 Hanko-Hangö
www.santalanbetoni.fi
– Suurpellossa tutkitaan, tuetaan ja toteutetaan
innovatiivisia energiaratkaisuja, jotka kattavat sekä
energian ja veden käytön että tuotannon asunto- ja
työpaikka, kiinteistö- ja aluetasolla
Pitkän tähtäimen tavoite
– Suurpelto on vuonna 2030 hiilineutraali kaupunginosa
lossa on kahdeksantoista asuntoa, joiden koko vaihtelee 43 neliöstä 91 neliöön. Tontilla tehtiin kolme 150 metrin syvyistä porakaivoa.
Tekniikka kehittyy harppauksin
Kaksikin vuotta voi olla pitkä aika nykyteknologian suhteen. Pasi Först kertoo, että Suurpeltoon tultaessa käytettävissä on ollut aivan uutta tekniikkaa, joka tarjoaa entistä paremman hyötysuhteen.
”Tämän projektin myötä olemme perehtyneet maalämpöön
erityisen huolella”, hän toteaa.
Maalämmön etu on se, että tarvittavat tekniset tilat ovat suhteellisen pienet. Teknologian yhä kehittyessä lämpöpumppujen
hinnat laskevat, jolloin investoinnin kustannus saadaan katetuksi entistä nopeammin.
”Kaukolämmön etuna on helppous, mutta ei maalämmönkään kanssa tarvitse nähdä erityisen paljon vaivaa”, Först pohtii.
Kahden kauppa?
Suurpellossa on saatavana myös kaukolämpöä, sillä Fortum on
rakentanut alueelle omaa kaukolämpöverkkoa. Espoon kaupunki ei ole halunnut lähteä ohjaamaan Suurpellon energiaratkaisuja pakottavilla kaavamerkinnöillä – eikä se oikein sovikaan
alueen imagoon innovatiivisena yhteisönä, jossa kaikki luovuuden kukat saavat kukkia.
Kun Suurpeltoa kaavoitettiin 2000-luvun alkupuolella, kaukolämpö nähtiin oivana vaihtoehtona alueelle. Paljon on tapahtunut alle 10 vuodessa – ilmastonmuutos on kivunnut päättäjien
agendalle ympäri maailman, matalaenergia- ja passiivitalotekniikka on edennyt valovuosia ja maalämpöratkaisut ovat harpanneet omakotitaloista isompiin rakennuksiin.
”Joka paikkaan maalämpö ei käy, sillä maaperän täytyy olla sopiva. Kunkin projektin kohdalla ensin tutkitaan tilanne huolella ja sitten vasta tehdään päätös jatkosta”, linjaa Först.
2 / 2011
kita 27