Ympäristöarvojen lisäksi puu voi saada kilpailuetua myös
esimerkiksi materiaalin luontaisista ominaisuuksista syntyvän
kriittinen massa jää syntymättä ja puukerrostaloille ei synny
kummoista menestystarinaa.
näyttävämmän arkkitehtuurin ja yleisilmeen kautta. Samaten
”Nyt rakennusalalla on tarjolla käsitys, että puurakentami-
kuiva ja nopea rakennustapa tuo myötäjäisinään rakennusajan
sen kilpailukyky häviää ja rakentajien riski kasvaa mahdotto-
lyhentymisen ja tätä kautta saadaan kustannusetua verrattuna
maksi, kun puiseen kerrostaloon rakennetaan kahden kerrok-
betonimyllybisnekseen.
sen päälle yksi tai useampi kerros lisää. Muualla maailmassa
Karjalainen myös huomauttaa, että puusta rakentamisen ei
ei ole vallalla vastaavaa ilmiötä”, Karjalainen ihmettelee.
tarvitse olla halvempaa kuin kilpailevien rakennustapojen – riit-
Karjalaista kismittää, että betoniteollisuudella on käytän-
tää, että se on samassa hintaluokassa, niin vaaka alkaa kum-
nössä monopoli yli kaksikerroksiseen rakentamiseen Suomes-
masti kallistua puun eduksi.
sa.
”Kannattaisi käydä katsomassa Yhdysvalloissa, Kanadas-
Teesit tiskiin
sa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Ruotsissa, kun puusta ra-
Karjalaisen mukaan puurakentamisen kovat teesit täytyy tuoda
kennetaan kerrostaloja kilpailukykyisesti vaihtoehtona betoni-
suuren yleisön tietoisuuteen ja rumpua lyödä tosissaan, muuten
rungon sijasta”, Karjalainen tykittää lopuksi.
KERROS KERROKSELTA
Monikerroksisten puurakennusten
käyttäen kokoamiseen liiman sijasta alumiininauloja. Sen pa-
runkokonsepteja on jo useita
remmin CLT- kuin MHM -runkojärjestelmääkään ei ole laajem-
Suomeen kehitettiin 1990-luvulla puukerrostalorakentamiseen
massa mittakaavassa aiemmin kokeiltu Suomessa. Sen sijaan
nk. avointa puurakentamisjärjestelmää, jonka esikuvana oli
Keski-Euroopassa kummatkin järjestelmät ovat yleisesti käytössä
amerikkalainen platform-tekniikka. Tämä kantavaan tolpparun-
ja niistä on runsaasti tietoa ja kokemuksia saatavilla.
koon perustuva kerroksittainen rakentamistapa soveltuu hyvin
sekä paikalla- että elementtirakentamiseen.
Ylöjärven 1997 asuntomessualueelle rakennettuja maan en-
Metsäliiton Puutuoteteollisuudella on tarjolla oma Finnforest-kerrostalojärjestelmänsä, joka perustuu kertopuiseen pilari-palkki-ripalaatta-systeemiin. Rakentamistapaa markkinoidaan
simmäisiä puukerrostaloja lukuun ottamatta tähänastiset Suo-
nopeudella ja sillä, että rakennuksen runko saadaan nopeas-
men asuinpuukerrostalot on rakennettu tämän järjestelmän pe-
ti vesikaton alle sääsuojaan. Järjestelmä on pitkälle konseptoi-
rusratkaisuja noudattaen.
tu ja sen kilpailukykyisimpänä alueena nähdään 3–4-kerroksi-
Ylöjärven puukerrostalot (ja kaikki maan kolme toimistopuukerrostaloa) ovat kantavalta puurungoltaan järeämpiä pi-
set asuinkerrostalot.
Finnish Wood Researchin (FWR) toimesta on käynnistetty
lari-palkki-ripalaatta-sovelluksia. Avoimen puurakentamisjärjes-
TEKES-rahoitteinen tutkimus suomalaisen teollisen puuelementti-
telmän rakennetyypit käyvät nyt läpi päivitystä alati kiristyvien
rakentamisen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämisek-
lämmöneristysvaatimusten vuoksi –suurimmat muutokset kohdis-
si. Tavoitteena on vakioida eri rakentamisjärjestelmien kanta-
tuvat tällä erää ulkoseiniin.
vien osien liitokset mittajärjestelmineen. Runkojärjestelmän on
Muutamaan uuteen puukerrostalokohteeseen runkoratkaisuksi on lähtökohtaisesti esitetty CLT (Cross Laminated Timber)
-tekniikkaa, jossa rakennuksen kantavina pysty- ja vaakaele-
määrä helpottaa suunnittelua, runko-osien kilpailuttamista ja rakentamista.
RunkoPES ei sinällään ota kantaa eri rakennetyyppien sisäl-
mentteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massii-
töön tai valmistajiin, vaan ne jätetään puualan yritysten tuote-
viset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä vie Suomessa eteenpäin
kehityksen tehtäväksi. RunkoPES on määrä julkistaa kehitettynä
mm. StoraEnso.
ja testattuna vuonna 2013.
Samoilla apajilla on myös MHM (Massiv Holz Mauer) -tek-
niikka, jossa kantavat massiiviset puulevyt kootaan niin ikään ()3