mea: Riihimäeltä, Porvoosta, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Tampereelta ja Oulusta. Pilottikohteiksi ei valittu yksittäisiä taloja, vaan vähintäänkin yhden korttelin kokoisia alueita, joissa
asuinmiljöötä voidaan ideoida kokonaisuutena (huomioiden
mm. lähiympäristö, pihat, talot, asuntojen saneeraus, tekniset
ratkaisut ja detaljit).
Seuraavassa vaiheessa kustakin kohteesta teetettiin maan
arkkitehtikorkeakouluissa diplomityö, jossa puurakentamisen
mahdollisuuksia lähiöissä lähestyttiin mahdollisimman monipuolisesti. Kuudessa diplomityössä käsiteltiin mm. julkisivujen
uudistamista (energiakorjausnäkökohdat huomioiden), parvekesaneerausta, alueen eheyttämistä ja tiivistämistä lisä- ja täydennysrakentamisen avulla, hissin rakentamista ja mahdollisen kevytrakenteisen lisäkerroksen/-kerrosten rakentamista hissin kustantamiseksi.
Puurempasta vientituote?
Projektivastaava, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalainen kertoo, että diplomitöistä neljä on
jo hyväksytty ja loput kaksi tulevat pian perässä. Diplomitöissä
hahmoteltu lähiöiden ”korjauskonsepti” on mahdollisesti kehitettävissä suoraan vientituotteeksikin – esimerkiksi Pietarin betonilähiöiden korjaustarve on lähes loputon. Itse projektikin sai
jatkoaikaa, vaikka sille loppusanoja jo sorvattiinkin viime vuoden seminaareissa.
”Projekti jatkuu kesäkuuhun asti”, Karjalainen vahvistaa.
Näin saadaan projektiin mukaan pari lähiöideakilpailusta tullutta kiintoisaa kohdetta.
Harmaasta vihreä
Puu on melkoisen vahvoilla suomalaisessa rakentamisessa
Jos sitten puhutaan puhtaasti saneerauksesta, keveän puu-
– esimerkiksi pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puu-
rakentamisen avulla olisi mahdollisuus kohentaa 1960- ja
rungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Kerrostaloissa
1970-lukujen ankeahkojen betonilähiöiden tasaisen harmaa-
tilanne on kuitenkin toinen – Karjalaisen mukaan puun mark-
ta yleisilmettä.
kinaosuus yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa on alle prosentin luokkaa.
Ja kerrostalojahan täällä riittää: Suomi on Espanjan jäl-
”Keski-Euroopassa ja Ruotsissa toteutetaan jo kevyitä lisäkerroksia betonitalojen katolle, eikä ole mitään syytä, miksi näin ei voitaisi tehdä myös Suomessa”, pohtii Karjalainen.
keen Euroopan kerrostalovaltaisin maa ja noin 43 % maam-
Hänen mukaansa menee vuosi tai kaksi kun ensimmäiset pilo-
me kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uudisasunnois-
tit käynnistyvät tähän liittyen.
takin noin neljä kymmenesosaa rakennetaan edelleen kerrostaloihin.
Karjalainen kuitenkin huomauttaa, että muutaman hiljai-
Ilmasto- ja energia-argumentit puoltavat tietysti puun käyttöä. Vuonna 2010 rakentamisen energiamääräykset kiristyivät
30 % ja vuoden 2012 alusta alkaen tulevat voimaan primää-
semman vuoden jälkeen maan puuteollisuus on taas panosta-
rienergiakertoimet eri lämmitysenergiamuodoille. Aikavälillä
massa uudelleen puukerrostalojen kehittämiseen ja rakentami-
2015–2017 taas tullaan lisäksi ottamaan huomioon eri raken-
seen. Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerros-
nusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen ai-
taloja on rakennettu Suomeen kahdeksalle paikkakunnalle yh-
kaiset ympäristövaikutukset.
teensä 13 kohdetta, 31 taloa, 517 asuntoa.
Rätingit ovat kovia ja tulevat kovenemaan entisestään,
”Seuraavat kaksi kohdetta, 7 taloa ja 140 asuntoa ovat
mutta yksi asia on selvä – kotimaisena, paikallisena, uusiutu-
rakenteilla Heinolaan ja Helsingin Viikkiin”, Karjalainen lisää.
vana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennus-
Uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä kymmenellä paik-
materiaalina puu tulee olemaan ylivertainen raaka-aine, lataa
kakunnalla eri puolilla Suomea.
Karjalainen.
2 / 2011
kita 15