TOIMITUKSELTA
KORKEAN PAIKAN KAMMO
ULLAKKORAKENTAMINEN ON houkutteleva optio niin taloyhtiöille kuin rakennusliikkeillekin
Helsingissä. Visioissa siintävät upeat uniikkiasunnot korkealla katuhälyn ulottumattomissa; taustamusiikkina toimii etupäässä vain kassakoneiden kilinä. Visioista on siirrytty tekoihin ja tuloksiin sangen
verkkaista vauhtia: vuodesta 1987 lähtien Helsinkiin on toteutettu (laskutavasta riippuen) 700–800
ullakkoasuntoa.
Putkiremonttia kohden hitaasti mutta vääjäämättömästi ajautuva taloyhtiö saa ullakkoprojektista parhaassa tapauksessa kelpo piristysruiskeen. Eikä hyöty rajoitu yksittäiseen taloon: kantakaupunkiin saadaan uusien asuntojen ja asukkaiden myötä tervetullut piristysruisku ja keskusta pidettyä elinvoimaisena. Ullakkorakentamista voisi markkinoida pienimuotoisena ekotekonakin, sillä rakentaminen kantakaupungin valmiiseen infrastruktuuriin ja toimivan joukkoliikenteen äärelle on ympäristön
kannalta vähemmän haitallista kuin rakentaminen kaupunkien laidoille.
Ullakkoasuntojen moderni historia alkaa tavallaan vuodesta 1976, jolloin hyväksyttiin kantakaupungin yleiskaava. Piilokonttoristumiselle haluttiin panna piste ja samalla turvata vanhojen rakennusten säilyminen. Ideana oli jo tuolloin kehittää kantakaupunkia hyvänä asuinalueena.
Alussa yksittäisten rakennusten ullakkohankkeet hoidettiin tonttikohtaisina poikkeuslupina, jotka
käsitteli sisäasiainministeriö. Vuonna 1982 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ullakkorakentamiselle yleiset kriteerit, joissa painotettiin yhdenvertaista kohtelua, asumisviihtyisyyden parantamista ja
arkkitehtonisia arvoja.
Ensimmäinen määräaikainen ullakkorakentamisen alueellinen poikkeuslupa myönnettiin Helsingin kaupungin hakemuksesta viisi vuotta myöhemmin. Kokemukset olivat hyviä ja alueellista poikkeuslupaa jatkettiin useaan otteeseen.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin haikailtiin alueellisen poikkeamisen säännöstöä vuosituhannen
vaihteessa, mutta se ei koskaan toteutunut. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan lannistunut, vaan lähti
hakemaan jatkoa ullakkorakentamisen alueelliselle poikkeamiselle.
Aikansa asiaa pohdittuaan Uudenmaan ympäristökeskus myönsi uuden ullakkorakentamisen
alueellisen poikkeamispäätöksen elokuussa 2003. Päätös uusittiin helmikuussa 2009 ja sen kattama
alue koskee kaupunginosia 1.–27.
Alkuperäiseen vuoden 2003 poikkeamispäätökseen liitettiin myös ohjeellinen kaupunkikuvallinen
vyöhykekartta. Kartan avulla määriteltiin ja rajattiin tarkemmin kuusi vyöhykettä ja luotiin niille ullakkorakentamisen pelisäännöt. Mukana oli erittäin arvokkaiksi luokiteltuja yhtenäisiä rakennustaiteellisia kokonaisuuksia, joille on ominaista hyvin säilyneet laajat kattopinnat. Toisaalta määriteltiin alueita, joita ei ole pidettävä yhtenäisinä mutta joita leimaavat tärkeät kaupunkinäkymät. Kuuden avainvyöhykkeen ulkopuolisista alueista annettiin ohjeeksi tarkastella koko katunäkymää.
Juridisesti vyöhykekartta on ankkuroitu niihin alueellisen poikkeamispäätöksen kohtiin, joissa kielletään turmelemasta rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja. Poikkeamispäätös rajoittaa sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi liian pitkälle meneviä muutoksia rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa. Päätös korostaa myös kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä avoimissa kaupunkitiloissa.
Taloyhtiöille tiukan esteettinen linja voi tulla pyytämättä ja yllätyksenä. Esimerkiksi julkisivuun
avattavat ikkunat saattavat tyssätä Kaupunginmuseon vastustukseen, vaikka Rakennusvalvonta kuinka nostaisi peukut pystyyn. Tai vastaavasti ikkunoista tuleekin ampumaluukut, jotka takaavat ikipimeän asunnon – eikä se julkisivukaan kaunis ole maallikon silmään.
Vaikkapa Tanskaan tutustumisreissuja tehneet suomalaissuunnittelijat ovat ihastuneet paikalliseen
innovatiivisuuteen uusien ullakkoasuntojen suhteen. Vielä ei ole myöhäistä herätä uudelle vuosituhannelle Suomessakaan, sillä rohkealle, laadukkaalle ullakkorakentamiselle riittää varmasti kysyntää
myös tulevaisuudessa.
2/2010
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 09 686 6250
faksi 09 685 2940
[email protected]
www.publico.com
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
Paul Charpentier
GRAPHIC DESIGN
A5 Plate Media Oy
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Mirkka Lindroos
ILMOITUSMYYNTI
Tom Appelroth
[email protected]
puh. 09 6866 2524
Jaakko Lätti
[email protected]
puh. 09 6866 2576
Risto Valkeapää
[email protected]
puh. 09 6866 2532
TILAAJAPALVELU
[email protected]
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
F ɕ