mään sellaisia teknisiä ratkaisuja , jotka on tarkoitettu uusien ilmavälitteisten tautien torjuntaan . Esimerkiksi teollisuuden kohdeilmanvaihtoratkaisujen hyödyntämisessä on paljon potentiaalia , jos halutaan parantaa ilmanvaihtoa tartuntatautien leviämisen kannalta kriittisimmissä kohteissa – kuten sisätiloissa , joissa on koolla paljon ihmisiä pitkän aikaa ”, arvioi Salmela .
VTT : ssä on tutkittu esimerkiksi niin sanottua personoitua ilmanvaihtoa , jonka avulla voitaisiin samanaikaisesti optimoida sekä ilmanvaihdon energiatehokkuutta että kohdennusta .
” Siinä on lupaavia mahdollisuuksia . Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan välttämättä toimi hyvin muuntojoustaviksi suunnitelluissa tiloissa kuten monitilatoimistoissa ”, Salmela pohtii .
” Toisaalta muuntojoustavuus ei aina ole kaikissa tiloissa tarkoituksenmukaista . Esimerkiksi terveydenhuollon vastaanottohuoneissa tai leikkaussaleissa ilmanvaihtoa voidaan helpommin kohdistaa niihin paikkoihin , joissa sitä erityisesti tarvitaan .”
Oikeaa mitoitusta uudella tekniikalla Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on muistettava , että puhdas sisäilma on yksi rakennuksen tärkeimmistä ominaisuuksista .
” Lopputuloksena haluttaisiin aina mahdollisimman hyvää sisäilmaa . Usein toteutuksessa on kuitenkin otettava huomioon taloudellisia sekä energiankulutukseen ja kestävään kehitykseen liittyviä reunaehtoja , joten suunniteltavan ilmanvaihtojärjestelmän mitoitus on tehtävä oikein ”, Salmela tähdentää .
1 / 2024 kita 9