KOLUMNI
Simon Elo yhteiskuntasuhdepäällikkö Talotekniikkaliitto
Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU : n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL : n yhteisjärjestö .
SUOMEN ON PARANNETTAVA MERKITTÄVÄSTI RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTTA
ASUINRAKENNUSTEMME KORJAUSTARVE on yli yhdeksän miljardia euroa vuositasolla ja tarve vain kasvaa , jos määrätietoisia toimia ei jatketa . Korjausrakentamisen lisäämiseen kannustavat myös EU : n jäsenmailleen asettamat tavoitteet , joilla halutaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä .
Hallituksella on tarvittavat työkalut Asuinrakennusten energia-avustus vauhditti erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista . Ympäristöministeriö kannatti energia-avustusten jatkamista viime syksyn budjettiriihessä , mutta hallitus on toistaiseksi päättänyt olla jatkamatta avustusta . Asuinrakennusten energia-avustusta pystyivät hakemaan asuinrakennuksen omistavat henkilöt , taloyhtiöt ja ARAyhteisöt .
Asuinrakennusten energia-avustuksen ja sähköautojen latauspaikka-avustuksen jatkaminen olisi luonteva tapa edistää rakennusalan uutta nousua ja lisätä korjausrakentamisen määrää . Hallitusohjelman mukaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan ja talousarvioesityksen mukaan ” toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidi-päästöjen pienentämiseksi ” jatketaan . Tämä kirjaus on ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa .
Euroopasta tulee tavoitteita Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla Suomi valmistautuisi tuleviin EU : n energiatehokkuusdirektiivin tiukennuksiin . Energia-avustusta saaneissa hankkeissa , joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi , päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia .
Nämä päästövähennykset ovat merkittäviä , ja merkittäviä ovat myös tiukennukset , jotka uusi energiatehokkuusdirektiivi lakiin tuo . EU : n kasvihuonepäästöistä on vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna . Yli kolmannes EU : n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista , joten päästövähennysten ja energiansäästön potentiaali on valtava .
Asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta tulisi esityksen mukaan vähentää jäsenvaltioissa ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20 – 22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä . Fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä luovutaan vuoteen 2040 mennessä . Kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta on muutettava päästöttömäksi .
Tarvitaan yhteisymmärrystä ja yhteistyötä Neuvottelutuloksessa EU : n vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta eivät koske yksittäisiä taloja , vaan jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin . Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita , mihin rakennuksiin ne kohdistuvat , ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät . Jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten , että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa . Pelkästään nämä tiedot lukemalla ymmärtää , että emme kansallisesti saavuta näitä tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia .
Energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan laadukkaalla rakentamisella ja käyttämällä modernia talotekniikkaa . Rakennusalan voimavarat on valjastettava yhteiseen vaikuttamistyöhön energiatehokkaamman Suomen puolesta . Vihreä siirtymä voi rakennusalalla edistää uusien työpaikkojen syntymistä , vahvistaa yritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja luoda kaikille terveellisemmän elinympäristön . n
16 kita 1 / 2024