KUVA : VTT
nanopartikkeleita , jotka voivat päästä tuloilmansuodattimien läpi sisäilmaan .
” Tuloilman suodatus ja sen taso ovat oleellisia kysymyksiä . Huoneilman pienhiukkasia voidaan poistaa tehokkaasti myös ilmanpuhdistimilla .”
” Näistä asioista tarvittaisiin lisää käytännön ohjeistusta – esimerkiksi miten rakennusten suorituskykyindikaattoreissa ja luokitusjärjestelmissä otetaan muuttunut tilanne huomioon ”, Salmela suosittaa .
VTT : n tutkimustiimillä onkin sisäilman laadun ohjearvoihin ja sen vaikutuksiin liittyviä hankevalmisteluja juuri nyt työn alla . Myös ilmanvaihdon säätö ja rakenteelliset tekijät , kuten rakennusten ilmavuodot , osaltaan vaikuttavat pienhiukkasten kulkeutumiseen ja sisäympäristön laatuun .
Tekoälyä tiukkoihin tilanteisiin Samaten VTT : ssä on selvitelty , millä tavoin esimerkiksi pandemiatilanteissa voitaisiin joustavasti suojata rakennusten käyttäjiä sisäilmassa leviäviltä terveysriskeiltä .
Rakennusten olisi oltava kestäviä ja ympäristöystävällisiä , mutta myös terveysturvallisia .
” Tulevaisuuden pandemioihin varautuminen ja ilmateitse
”
Pienhiukkaset ovat merkittävä ilmanlaadun haittatekijä .
leviävien hengitystieinfektioiden riskin merkittävä vähentäminen edellyttävät ajattelutavan muutosta rakennusten ilmanvaihdon perusteissa . On kysyttävä , miten pysyviä rakennuksen olosuhteet ovat ja miten niitä voisi muuttaa turvallisuuden parantamiseksi ”, esittää Salmela .
” Nykyisin jo käytössä olevien tekniikoiden – kuten ilmamäärien kasvattamisen , tarpeenmukaisen ilmavaihdon hyödyntämisen ja ilmanjaon kehittämisen – mahdollisuudet voivat osoittautua rajalliseksi . Turvallisten sisätilojen luominen myös pandemian tai mahdollisen muun turvallisuusuhan aikana edellyttää uudentyyppisten ilmanvaihtoratkaisujen laajaa käyttöönottoa .”
Tehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja eri tilanteisiin on jo saatavilla . Myös EU : n tutkimushankkeissa on pohdittu , kuinka rakennus voisi turvata käyttäjiä vaikkapa ulkoilmaan levinneeltä radioaktiiviselta hiukkaspäästöltä tai metsäpaloista kulkeutuvilta pienhiukkasilta .
” Esimerkiksi tekoälyn avulla voitaisiin laatia ennusteita tällaisiin tilanteisiin . Ilmanvaihto voisi kytkeytyä pois päältä tai kierrätykselle niinä aikoina , jolloin ulkoilman hiukkaspitoisuudet ovat korkeimmillaan . Tällaisten asioiden toteuttamista talotekniikan ohjauksen avulla olisi selviteltävä ”, Salmela suosittelee .
” Sopivia säätöalgoritmeja tarvittaisiin myös puuttumaan siihen , kuinka paljon ilmanvaihtoon voidaan ottaa mukaan kiertoilmaa esimerkiksi kaupunkiliikenteen tai rakennuksen käytön ruuhka-aikoina . Tällaisia ongelmia tulee vastaan monissa suurkaupungeissa .” n
12 kita 1 / 2024