Uudet teknologiat saattavat auttaa mitoitustyössä . Nykytekniikalla esimerkiksi saadaan eri puolille rakennusta suuri määrä mittausantureita , joten sisäympäristön tilasta pystytään keräämään paljon dataa kaikkina vuorokaudenaikoina . Sitten dataa voidaan vaikkapa tekoälyn avulla analysoida ja hyödyntää järjestelmien ohjaamisessa .
” Silloin ilmanvaihtoa pystyttäisiin käyttämään nykyistä tarpeenmukaisemmin . Toki ilmanvaihtojärjestelmän automaattisessa säätämisessä on omat haasteensa pitkäaikaiskäytössä . Datan laatu on oleellinen kysymys ”, toteaa Salmela .
KUVA : HANNU SALMELA
Ilmanpuhdistimet osaksi kokonaisuutta Myös nykyaikaisilla ilmanpuhdistimilla on mahdollista vaikuttaa sisäympäristön laatuun . Puhdistimet keräävät huonetilan ilmasta epäpuhtauksia , muun muassa pienhiukkasia ja viruksia .
” Monesti sellainen ratkaisu , jossa ilmanvaihtojärjestelmä ja ilmapuhdistimet parantavat yhdessä sisäilman laatua , voisi olla hyvä ja toimiva ”, Salmela sanoo .
Lainsäädäntöön on joissakin maissa kirjattu vähimmäisvaatimuksia tilojen perusilmanvaihdolle , mutta vielä paremmalle tasolle on mahdollista päästä lisäämällä ilmanvaihtoa tai ilmanpuhdistimia .
VTT : n tutkimustiimin päällikkö Hannu Salmela sanoo , että pienhiukkaset ovat merkittävä ilmanlaadun haittatekijä , yleisellä tasolla jopa haitallisempi kuin radon tai kosteusvaurioista leviävät homeitiöt .
KUVA : SHUTTERSTOCK
10 kita 1 / 2024