UNOHTUUKO KORJAUSVELKA KORONASSA ?
Koronakriisissä alkoi uusi vaihe rokotusten myötä – ja tunnelin päässä pilkahtaa jo valo . Vuosi sitten tunnelmat olivat harvinaisen synkät , kun koko rakentamisessa – ja etenkin asuntotuotannossa pidätettiin henkeä epävarmuuden ollessa suurinta . Ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden huomattava määrä , työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet kannattelivat rakentamista läpi hullun vuoden 2020 . Rakennusteollisuus RT kuitenkin odottaa rakentamisen kokonaisuudessaan supistuvan selvästi tänä vuonna .
Rakennusteollisuus RT lähetti marraskuussa 2020 koronakyselyn kaikille jäsenliittojensa jäsenille . Kyselyssä mukana olevat toimialat olivat talonrakentaminen , infrarakentaminen , rakennustuoteteollisuus , talotekninen teollisuus ja kauppa , LVI-tekninen urakointi sekä pintaurakoinnin eri toimialat . Kyselyllä tiedusteltiin koronakriisin vaikutuksia eri rakennusteollisuuden toimialojen tuotantoon ja liiketoimintaan – ja samalla kartoitettiin myös erilaisia tulevaisuuden uhkakuvia .
Kyselyn tarjoama yleiskuva on rohkaiseva : tilanne rakentamisessa on vakiintunut , vaikka epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen . Koronakriisin seurausten uskotaan näkyvän viiveellä etenkin vuoden 2021 toisella kvartaalilla .
Erilaisissa uhkakuvissa riskitekijöiksi nousevat hankkeiden siirtämiset ja etenkin julkisen kysynnän heikentyminen . Hankerahoituksen arvioidaan kiristyvän edelleen . Vaikka lomautusten ja irtisanomisten todennäköisyys on kasvanut , konkursseja ei kuitenkaan arvioida syntyvän .
Mikä sitten on koronan vaikutus Suomen rakennuskannan korjausvelkaan , joka on 50 miljardin euron luokkaa ? Tilastokeskuksen tekemien otostutkimusten mukaan esimerkiksi vuosina 2016 – 18 asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin käytettiin keskimäärin 2,4 miljardia euroa vuodessa . Mutta kuinka suuri osa korjausrakentamiseen käytettävästä rahamäärästä todella alentaa rakennuskannan korjausvelkaa ?
Tilastokeskuksen asiantuntijan Eetu Toivasen mukaan asunto-osakeyhtiöiden korjaukset voidaan ryhmitellä neljään luokkaan : rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset , rakennuksen laatutasoa parantavat korjaukset , ennalta arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset sekä korjaukset muista syistä .
Tilastokeskuksen datan valossa rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset ovat ylivoimaisesti suurin osa ( 72 %) asunto-osakeyhtiöiden vuoden 2018 kokonaiskorjausten arvosta . Näihin korjauksiin kuuluvat korjaukset , jotka on tehty normaalin vanhenemisen ja kulumisen , vakavamman vaurion ennaltaehkäisyn , ajan mittaan syntyneen home- tai kosteusvaurion sekä huonon sisäilman laadun vuoksi .
Ennalta-arvaamattomat viat ja vauriot ( mm . putkirikko , tulva , ilkivalta sekä huolto- ja käyttövirheet ) ovat olleet syynä 11 prosentissa korjausten arvosta . Rakennus- ja suunnitteluvirheet ovat olleet syynä yhdessä prosentissa korjausten arvosta .
Toivanen huomauttaa , että ennalta-arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset hoitavat korjausvelkaa , mutta ne ovat luonteeltaan sellaisia , että korjauksen myötä korjausvelka palautuu vauriota tai vikaa edeltäneelle tasolle . Korjausvelan näkökulmasta vaurion ja vauriokorjauksen voidaan ajatella eliminoivan toisensa .
Rakennuksen laatutasoa parantavat korjaukset kattoivat 14 prosenttia kaikista vuoden 2018 asunto-osakeyhtiöiden korjauksista . Niihin on laskettu mukaan ne korjaukset , joissa syyksi on ilmoitettu laatu- tai varustetason , energiatehokkuuden tai esteettömyyden parantaminen .
Sitten on vielä rakennuksen sopeuttaminen käyttötarpeeseen , mikä pitää sisällään käyttötarkoituksen muutoksen sekä laajentamisesta johtuvat korjaustarpeet . Sopeuttaminen kattaa yhden prosentin korjausten arvosta .
Näillä laskelmilla Toivanen päätyy arvioon , jossa kolme neljännestä asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin käytetyistä euroista todella lyhentää korjausvelkaa . Tämäkin on taloyhtiöissä hyvä pitää mielessä , kun tuskaillaan mitä remontit maksavat – ja mitä niillä saa .
1 / 2021
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com puh . 0400 893 739
Petri Kokkonen petri . kokkonen @ publico . com puh . 020 162 2202
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Merja Maukonen
KANNEN KUVA Kotikatu Oy / Lassi Kaaria
PAINO Printall AS
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAmediaFI ( Twitter ) KITAlehti ( Facebook ) KITA – kiinteistö & talotekniikka ( LinkedIn )
kita @ publico . com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 1 / 2021