Koronakriisi on vienyt huomiota ilmastokriisiltä , mutta esimerkiksi kotimaisiin kiinteistöihin ja energiatehokkuuteen liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet minnekään .
LVI-ASIANTUNTIJA MARKO KEMPAS LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry : stä katsoo , että talotekniikka on avainasemassa , kun puhutaan kiinteistön käyttöaikaisesta energiatehokkuudesta ja asumiskustannuksista .
” Kyseessä on valtava liiketaloudellinen potentiaali LVI- ja talotekniikka-alan yrityksille ”, hän linjaa .
Energiatehokkuuteen liittyy monia konseptoitavia palveluja ja tuotteita , kuten esimerkiksi kiinteistöjen koko elinkaaren kattavat huolto- ja ylläpitopalvelut , lämmitysmuodon uudistamispaketit sekä palvelujen laajentaminen talotekniikan älyratkaisuihin .
” Näihin lukeutuvat vaikkapa jätevedestä talteen otettava lämpö , älykkäät ilmanvaihdon ja lämmityksen ratkaisut sekä älykäs valaistus ”, Kempas listaa .
Asiakas edellä , ilmasto mielessä ? Kempas muistuttaa , että asiakaslähtöinen konsepti tuo herkkuja urakoitsijan lisäksi asiakkaalle . Energiaremonttien jälkeen kiinteistöjen energiakustannukset ja siten asumiskustannukset alenevat merkittävästi – puhumattakaan lisääntyneestä asumismukavuudesta ja terveellisestä asumisympäristöstä .
” Kaupan päälle tulee vielä hyvä mieli , kun omaa hiilijalanjälkeä on pienennetty .”
Myös remontteihin myönnettävät avustukset – kuten ARA : n energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin ja ELY-keskukselta haettava tuki öljylämmityksestä luopumiseen – on hyvä huomioida konseptoinnissa . Myyntipäällikkö Matti Leppänen hanavalmistaja Grana Oy : stä tietää , että vihreät arvot painavat yhä enemmän asiakkaan ostopäätöksessä . Hanajärjestelmistä halutaan kestäviä siinä missä muistakin järjestelmistä .
” Suomessa on totuttu ajattelemaan , että meillä riittää vettä , mutta kyllä vesikalusteissa näkyy uudenlainen ekologisuus täällä meilläkin ”, Leppänen pohtii ja huomauttaa , että esimerkiksi Tanskassa otetaan sadevettä talteen – vesikalusteissa käytettäväksi – paljon suuremmassa mittakaavassa kuin mitä Suomessa tapahtuu tällä hetkellä .
” Suomeen sadeveden käyttö tulee viiveellä , mutta kyllä se yleistyy täälläkin ”, hän ennustaa .
Suunnitelmallista otetta , kiitos ! Keväällä 2020 julkaistu Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020 – 2050 tarjoaa suuntaviivoja pitkälle kestä-
1 / 2021 kita 31