MONISSA ASUINRAKENNUKSISSA esimerkiksi ilman-
”Korjausvelkaa on saattanut kertyä liikaa. Toisaalta
vaihdon toiminta saattaa olla puutteellista. Se yleensä aiheut- rakennukseen on voinut tulla äkillisiäkin kosteus- tai muita
taa ilmanlaadun heikentymistä. vaurioita, jotka heikentävät ilmanlaatua”, Ahola pohtii.
”Ongelmaksi puutteellinen ilmanvaihto muodostuu, jos ”Ongelmien vakavuudessa on myös eroja. Joskus huono
ilmanvaihto ei poista epäpuhtauksia tarpeeksi hyvin tai jos sisäilma aiheuttaa vain viihtyvyyshaittaa, mutta vakavimmat
korjausilmaa tulee sisätiloihin vauriorakenteiden kautta”, tapaukset kenties ovat jo ehtineet aiheuttaa ihmisille erias-
Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola arvioi. teista oireilua.”
Huono sisäilma voi johtua myös siitä, että kiinteistön
korjauksissa, huolloissa ja ylläpidossa on pyritty säästämään Sisäilmamittaukset usein epäluotettavia
väärissä asioissa. Aholan mukaan epäpuhtauksien mittaaminen sisäilmasta on
usein vaikeaa, koska tuloksiin vaikuttavat monet eri tekijät –
vaikkapa mittauspaikka ja -aika sekä ilmanvaihdon teho.
”Poikkeuksena on radon. Se tosin ei aiheuta välitöntä
oireilua, vaan lisää keuhkosyövän riskiä.”
”Koska mittaaminen sisäilmasta on epäluotettavaa, toi-
menpiteisiin ei yleensä ryhdytä pelkkien mittausten perus-
teella. Asumisterveysasetukseen on kirjattu joillekin epäpuh-
tauksille toimenpidearvoja, mutta ne eivät ole terveysperus-
teisia”, toteaa Ahola.
Myöskään rakenteista otettavat mikrobi- tai muut näytteet
eivät välttämättä anna yksiselitteisiä tuloksia.
”Rakenteiden mikrobitutkimisen lisäksi tulee selvittää
mahdollinen ilmayhteys sisätiloihin. Altistumisen todennäköi-
syydet on otettava huomioon mittaustulosten arvioinnissa.”
”Asioiden selvittämiseksi pitäisikin aina tehdä rakentei-
den ja ilmanvaihdon laajempi kuntotutkimus. On tärkeää,
että a
sioihin puututaan”, Ahola tähdentää.
Asiantuntijat apuun
Kun rakennuksessa epäillään olevan sisäilmaongelmia,
monesti selvitystyö aloitetaan perussuureiden – kuten lämpö
tilan sekä ilman hiilidioksidipitoisuuden – mittauksilla.
”Alkuun on hyvä poissulkea tavanomaisia ilmanvaihdon
ja lämmitysjärjestelmän ongelmia. Sisäilmaa voivat pilata
myös VOC-päästöt eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Näitä
pääsee sisäilmaan muun muassa uusista sisustusmateriaa-
leista, joskin materiaalien M1-luokituksella on saatu vähen-
nettyä rakennusmateriaalien päästöjä”, kertoo Ahola.
”Jos viranomainen vaatii sisäilman laadun tutkimuksia,
työssä on käytettävä pätevöitynyttä tutkijaa.”
Sertifiointeja ylläpitää Eurofin Expert Services
(www.sertifikaattihaku.fi).
”Ongelmien korjaamiseen saatetaan tarvita isoja ja kal-
liita remontteja, varsinkin jos vauriot liittyvät rakennuksen
perustuksiin ja alapohjaan”, Ahola arvioi.
Aholan mukaan ongelmia on pääosin vanhemmassa
kiinteistökannassa, vaikka välillä tulee tietoa myös uusien
rakennusten ongelmista.
Toisaalta Suomessa rakennetaan paljon hyvää laa-
tua. Epäonnistumiset vain ovat monesti enemmän esillä
mediassa.
”Ilmanlaatukysymykset ovat monisyisiä. Niihin ei juuri
ole yksinkertaisia vastauksia.”
1 / 2020
kita 31