ilmavirtaerot voivat aiheuttaa suuria paine-eroja huonetiloissa.
”LVI-teknisessä suunnittelussa on otettava huomioon ilman-
vaihdon tasapaino. Paine-erojen merkitys korostuu, kun tulo-
ja poistoilmajärjestelyt asunnoissa hoidetaan yhä useammin
koneellisesti”, toteaa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori
Risto Kosonen.
KUN TALOT tehdään ulkovaipaltaan entistä tiiviimmiksi,
Monissa asunnoissa puutteellisen ilmanvaihdon syynä ovat
huonosti toimivat tai jopa kokonaan puuttuvat korvausilma-
venttiilit.
Tyypillisesti venttiileitä voidaan sijoittaa vaikkapa ulko
ikkunoiden yläkarmiin. Ongelmia tulee varsinkin silloin,
jos asukkaat tukkivat tuloilmareittejä, kenties vedontunteen
vähentämiseksi.
Puutteelliset venttiilit ja niistä aiheutuva liiallinen alipaine
asunnossa saattavat johtaa siihen, että ilmanvaihto pyrkii otta-
maan korvausilmaa esimerkiksi rakenteiden läpi tai viemä-
rien kautta. Sisäilmaan voi silloin päästä tuloilman mukana
kosteutta ja erilaisia epäpuhtauksia.
”Ympäristöministeriö laatii parhaillaan mittausohjetta
asuintilojen paine-erojen selvittämiseen. Laitetekniikka ei mah-
dollista paine-erojen täsmällistä mittaamista”, Kosonen sanoo.
Tehoa ilmanvaihtoon
Ilmanvaihto on Kososen mukaan keskeinen kysymys, kun halu-
taan parantaa rakennusten sisäilmaa ja energiatehokkuutta.
”Juuri ilmanvaihtohan poistaa kosteutta muun muassa mär-
kätiloista. Poistoilmaventtiilit sijoitetaan tyypillisesti kylpyhuo-
neisiin.”
Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.
Kiinteistöjen märkätiloja saneerataan usein rakennuksen
linjasaneerauksen tai muun peruskorjauksen yhteydessä. Kor-
jausrakentamisessa joudutaan monesti parantamaan märkä
tilojen ilmanvaihtoa, joka saattaa etenkin vanhoissa rakennuk-
sissa olla riittämätön.
”Uusissakin rakennuksissa saattaa olla painovoimai-
nen ilmanvaihtojärjestelmä. Silloin venttiiliasennuksissa voi-
daan käyttää säädettäviä automaattiventtiileitä, jotka säätyvät
paine-erojen mukaan”, Kosonen mainitsee.
Koulutusasiat kuntoon
LVI-tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2015
toiminut Kosonen uskoo, että ala herättää Suomessa edelleen
”
Laitetekniikka
ei mahdollista
paine-erojen täsmällistä
mittaamista.
mielenkiintoa ja vetää tulevaisuuden osaajia puoleensa.
”Pätevän henkilöstön saatavuudessa on kuulemma ollut
ongelmia rakennusalalla, mutta LVI-tekniikka kuuluukin kone- dessa tällaisista iv-suunnittelijoista, joilla on virallinen päte-
tekniikan osaston alaisuuteen”, muistuttaa Kosonen. vyys, voi tulla pulaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Täl-
Nykyään LVI-alan diplomi-insinöörejä koulutetaan Suo- laisten henkilöiden koulutusvaje jää ylemmän AMK-tutkinnon
messa pelkästään Aalto-yliopistossa, kun vastaava opintolinja varaan. Ammattikorkeakouluissa tähän on jo reagoitu”, Koso-
lopetettiin ainakin toistaiseksi Tampereelta. nen huomauttaa.
”Määräyksissä edellytetään ilmanvaihdon suunnittelijoilta
yliopistotason koulutusta, jotta he voisivat toimia pääsuunnit-
telijoina erityisen vaativissa kohteissa, kuten sairaaloiden tai
maanalaisten tilojen ilmanvaihtosuunnittelussa. Tulevaisuu-
26 kita 1 / 2020
Yleisesti ottaen LVI-alalla on hänen mukaansa varsin hyvät
tulevaisuudennäkymät.
”Monet megatrendit – vaikkapa talotekniikan innovaatiot –
tukevat alan kehitystä”, Kosonen arvioi.