KITA 1/2020 | Page 15

Valmistuvan ja tällä hetkellä varattavissa olevan asunnon visualisointikuvia. Tuleva varaaja pääsee vielä itse vaikuttamaan lopullisiin pintoihin. VALON VALTAKUNNASSA SALPAUSSELÄN PARANTOLA (nyk. Aurinkolinna) raken- rin huonetilat, valtavat ikkunapinta-alat sekä etelään suunna- nettiin vuosina 1924–1928 Pohjoismaiden suurimmaksi luu- ja tut tilavat parvekkeet ja upeat lasitetut kuistit. Talon seinät ovat niveltuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Lapsipoti- massiivipunatiiltä. laiden hyvinvoinnin maksimoimiseksi parantola haluttiin sijoit- Palmqvist suunnitteli yhdessä alan parhaiden lääkärei- taa mahdollisimman terveelliseen ympäristöön. Salpausselän den kanssa ainutlaatuisen rakennuksen, jonka pengermäisesti harju tarjosi tavoitellun korkean ja kuivan sijaintipaikan. Män- toteutettu julkisivumuoto varmisti sekä suoran että epäsuoran tymetsän keskellä olisi hyvä hengittää, tuumailtiin jo tuolloin. valon määrän maksimoinnin niin kesä- kuin talviaikana. Koska parantolan tuli sijaita suojassa kylmiltä pohjois- ja itä- Vaikuttavan jugendlinnan arkkitehtuuri upeine balustra- tuulilta, hiekkaharjun etelärinne oli täydellinen paikka raken- dikaiteineen, graniittikivijalkoineen ja koriste-elementteineen taa. sisältää sekä myöhäisjugendin että klassismin piirteitä. Se on Parantolan arkkitehdiksi valikoitui tunnettu ja arvostettu – Museoviraston lausunnon myötä vuonna 1997 todettu raken- kenties Suomen kaikkien aikojen tuotteliain arkkitehti – W. G. nustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi ja Palmqvist, jonka käsialaa ovat esimerkiksi Suomen kaapeliteh- julkisivun osalta SR-1 suojeltavaksi. Rakennuksen aurinkoarkki- das ja Ostrobotnia-talo eli Botta. Palmqvist suunnitteli Aurinko- tehtuuri on Suomessa ainutlaatuista ja harvinaislaatuista kan- linnan lähes 100 vuotta sitten (1921). sainvälisessäkin tarkastelussa. Valohoito oli keskeinen hoitomuoto taistelussa tuberkuloo- Valmistuessaan talo sisälsi ajan huipputekniikkaa ja -raken- sia vastaan, ja sen merkitys näkyy edelleen vahvasti linnan teita, kuten teräsbetonivälipohjat, sähkö, hissit, keskuslämmi- arkkitehtuurissa. Pääjulkisivun entisissä hoitotiloissa korostuvat tys; hoidossa käytössä olivat solariumlaitteet ja röntgenkone. auringonvalon maksimointiin tähdänneet korkeat neljän met- Parantola jatkoi toimintaansa aina 1960-luvulle asti. n 1 /  2020  kita 15