Tyhjiöputkikeräimet ottavat talteen auringon lämpösäteilyä
Jampankaari 4:n nollaenergiatalon katolla.
Hybridivaraaja on järjestelmän ’sydän’
Sellaisiakin vaihtoehtoja on, joissa yksi lämmönlähde – usein
aurinko – lämmittää pelkästään vesivaraajaa eli tekee käyttövettä. Silloin kiinteistöä tyypillisesti lämmitetään esimerkiksi
puulla, öljyllä tai lämpöpumpulla.
”Jos vanhassa kohteessa on sähkölämmitteinen patteriverkko tai sähkölämmitteinen lattialämmitys, eikä ihan kaikkea haluta uusia ainakaan kerralla, niin lämmin käyttövesi voidaan
kuumentaa aurinkoenergialla. Jos vielä asennetaan jokin pieni vesitakka, niin siitä saadaan käyttövesi talvella”, Sirén opastaa. Jos kiinteistössä on vanha öljykattila, sekin voidaan toki ottaa järjestelmään mukaan. Myös pellettikattila voi tulla kysymykseen.
Olennaisin osa hybridijärjestelmässä on Sirénin mukaan varaaja. Siinä on oltava riittävä määrä kierukoita, jotta se pystyy ottamaan vastaan eri lämmönlähteiden tuottaman energian. ”Kuluttajan kannalta on hyvä, että kun hän valitsee hybridivaraajan, niin hänen ei vielä siinä vaiheessa tarvitse tietää,
minkätyyppinen lämmönlähde asennetaan. Silloin hänen ei tarvitse vielä päättää sitäkään, otetaanko aurinkoenergiajärjestelmä mukaan vai ei.”
”Alkuvaiheessa hänen ei ole pakko tehdä ratkaisua myöskään lämmönjaosta eli siitä, haluaako hän vesikiertoiseen patterilämmityksen vai lattialämmityksen. – Olen itse sitä mieltä, että uudiskohteissa lattialämmitys on hyvin järkevä ratkaisu. Silloin voidaan hyödyntää matalalämpöenergiaa, jota lämpöpumpulta saadaan ’fiksusti’”, Sirén kertoo. ”Toki isoilla patteripinnoilla päästään vastaavanlaiseen ratkaisuun.”
Maalämpö valtaa alaa
”Maalämpö on lämmitysmuodoista se, joka varmaankin kasvaa eniten. Jos kuuntelee, mitä ihmiset puhuvat esimerkiksi erilaisilla messuilla, niin maalämpö on monelle aika itsestään selvä vaihtoehto. Aurinkoenergia kyllä kiinnostaa, mutta monet
miettivät yhä, voiko auringosta oikeasti saada lämmitysenergiaa”, Sirén arvioi.
sema energia. Mutta kesällä, kun ei tarvita lämmitystä, aurin-
Hankala lupakäytäntö on kuitenkin pistänyt hieman kapuloi-
ko riittää ihan varmasti. – Lisäksi tarvitaan varajärjestelmä se-
ta rattaisiin. Nykyisin maalämmölle vaaditaan entistä enemmän
kä varaajat, jotka pystyvät ottamaan lämpöä eri lämmönläh-
lupia viranomaisilta. – Lupien saaminen vaihtelee vähän paik-
teistä.
kakunnittain.
”Varajärjestelmänä käytetään yleensä sähköä sen verran,
Lisäksi maalämmön talteenotossa tarvittavia kaivoja ei enää
että saadaan käyttöveden lämpötila säiliössä varmasti lämmi-
saa porata pohjavesialueelle. On myös alueita, minne ei yksin-
tettyä bakteerirajaa lämpimämmäksi eli noin +65 °C:n lämpö-
kertaisesti kannata tehdä kaivoja. ”Hiekkamaasta ei oikein saa
tilaan.”
energiaa”, Sirén sanoo. Maalämpöä voidaan ottaa myös pin-
”Niinä päivinä, kun ei jakseta käyttää puuta eikä aurin-
tamaasta putkistojen avulla. Tämä ratkaisu sopii parhaiten kos-
ko paista, varmistetaan sähköllä, että lämmitykseen tulee riittä-
teille maille, joilta saadaan helposti energiaa. ”Kivimaastosta
västi energiaa.” Usein järjestelmään kuuluu jokin lämpöpump-
sitä on hankala puristaa”, Sirén virnistää.
pu: maalämpöpumppu tai ilmalämpö- tai ilma/vesi-lämpöpumppu. Sähkö, öljy tai puu ovat apuna niinä päivinä, jolloin
lämpöpumppu tai aurinko ei tuota tarpeeksi energiaa. Maa-
Lämpöpumpulla energiaa voidaan ottaa vesistöistäkin. Tosin tässäkin törmätään byrokratiaan.
”Vesistön käytöstä pitää anoa lupa ja kertoa, missä putkis-
kaasukin on yksi mahdollisuus. ”Tiettyinä aikoina aurinko on
to menee, ettei kukaan lyö sihen ankkurilla.” Maapiirin estee-
edullisin, joskus taas puu on järkevä vaihtoehto – ja siinä vä-
nä ovat usein myös kovin pienet tontit. Sen sijaan maaseudulla,
lissä on lämpöpumppu.”
missä on isoja savipeltoja, energian ottaminen on helppoa.
1 / 2013
kita 31