tin kautta katselleista). Hyvin yleistä on myös sisältöjen katseleminen videopalvelujen (kuten YouTube, noin 75 prosenttia) ja
uutissivustojen (hieman alle 60 prosenttia) kautta.
Kaksi miljoonaa nettikatsojaa viikossa
Viestintäviraston suomalaisilta netti-TV-palveluita tarjoavilta yrityksiltä keräämien tietojen perusteella netti-TV-palveluilla oli
vuoden 2011 lopulla yhteensä lähes kaksi miljoonaa viikoittaista käyttäjää. Aloitettuja ohjelman katselukertoja oli vuonna
2011 keskimäärin noin 22 miljoonaa kuukaudessa. Valta-osa
aloitetuista katselukerroista on catch-up-tyyppistä katselua.
TV EI VIELÄ
MAHDU
KÄNNYKKÄÄN
TV-ohjelmia muistuttavien sisältöjen lisäksi verkkopalveluiden kautta katsotaan myös lyhyempiä videoleikkeen tyylisiä sisältöjä, kuten esimerkiksi muiden käyttäjien katsottavaksi lataamia videoita. Kun tällaisten sisältöjen katselu otetaan huomioon, kaikkiaan 79 prosenttia vastaajista ilmoittaa katselevansa jonkinlaisia AV-sisältöjä internetin kautta jollain välineellä.
Viestintävirasto on tutkinut myös nettiyhteyden nopeuden
vaikutusta katselutottumuksiin. Tutkimustulosten valossa on selvää, että pääasiallisen nettiyhteyden tiedonsiirtonopeus vaikuttaa katselutapoihin odotetun suoraviivaisesti: hitaampien nettiyhteyksien käyttäjät katselevat AV-sisältöjä harvemmin kuin nopeampien nettiyhteyksien käyttäjät.
Huomionarvoista on, että tulos pätee nettikatselun lisäksi TV:n katseluun sekä lähetysaikaan että tallennettuna, vaikkakin lähetysaikaiseen TV:n katseluun nopeuden vaikutus on
muita katselutapoja pienempi. Nettiyhteyden nopeus vaikuttaa
korreloivan paitsi AV-sisältöjen nettikatselun yleisyyden, myös
yleisen katseluaktiivisuuden kanssa. Katselutavasta riippumatta
AV-sisältöjen seuraaminen on siis yleisempää kotitalouksissa,
joissa on nopea nettiyhteys.
Citynetti jyrää
Nopeista yhteyksistä nauttiva kansalainen on tyypillisesti kaupunkilainen. Viestintäviraston mukaan nopeita kiinteitä internet-yhteyksiä on suurissa kaupungeissa asuvilla selvästi useammin kuin muiden kuntien asukkailla. Kaikkein yleisimpiä nopeat yhteydet ovat pääkaupunkiseudulla.
Nopea, kiinteästi kotiin asennettu nettiyhteys on yli 40 prosentilla pääkaupunkiseudulla asuvista. Vastaavasti muissa suurissa kaupungeissa nopea yhteys on 30 prosentilla ja näiden
ulkopuolella vähän yli 20 prosentilla kotitalouksista.
Viestintäviraston markkinakatsauksen mukaan kaupunkilaiset, etenkin nuoret, hankkivat nettiyhteytensä myös muita huomattavasti edullisemmin. Suurissa kaupungeissa asuvat maksavat nopeista nettiyhteyksistään noin 25 euroa kuukaudessa,
mikä on viidenneksen vähemmän kuin muualla Suomessa asuvat. Tämä selittyy sillä, että suurissa kaupungeissa on enemmän kilpailevaa tarjontaa nopeista, kiinteistä nettiyhteyksistä ja kilpailu asiakkaista painaa hintoja alas. Samalla palvelu
paranee: kun nopeus yltää kahdeksaan megaan, alkaa mm.
televisiolähetysten katselu netin kautta luonnistua.
20 kita 1/ 2013
PÄÄOSA SISÄLTÖJÄ netin kautta katselevis-
ta katselee niitä tietokoneella. Siinä missä lyhyitä
videoleikkeitä katselee internetistä tietokoneella,
matkapuhelimella tai tabletilla yhteensä 68 prosenttia vastaajista, tietokoneella niitä katselee 66
prosenttia. Vastaavat luvut TV-ohjelmien, elokuvien
tai muun vastaavan sisällön kohdalla ovat 56 ja
54 prosenttia. Toisin sanoen, vain kaksi prosenttia
vastaajista katselee näitä sisältöjä joko matkapuhelimella tai tabletilla mutta ei tietokoneella. Myös
tietokonekatselun ohella tapahtuva matkapuhelinja tablettikatselu on tietokoneella katselua selvästi
harvinaisempaa.
Yksi neljästä vastaajasta katsoo jonkinlaisia
AV-sisältöjä matkapuhelimellaan. Tyypillisin katselutapa matkapuhelimella on lyhyiden videoleikkeiden katselu internetistä, mitä tekee yksi viidestä
vastaajasta. Yksi kymmenestä vastaajasta katsoo
AV-sisältöjä matkapuhelimen muistista.
Varsinaisten TV-ohjelmien ja vastaavien sisältöjen katselu matkapuhelimella on – ainakin toistaiseksi – selvästi harvinaisempaa. TV-ohjelmien katselun osalta kartoitettiin syitä sille, miksi vastaajat
eivät käytä matkapuhelinta niiden katsomiseen.
Keskeisiä syitä ovat puhelimen näytön pieni koko
ja/tai huono äänenlaatu, puhelimen muu soveltumattomuus AV-sisältöjen katsomiseen ja ylipäänsä
kiinnostuksen puute.
Lähde: Viestintäviraston Markkinakatsaus 7/2012
– Televisio- ja videosisältöjen katselu 2012