TOIMITUKSELTA
ÄLÄ KOSKE TORKKUNAPPIIN
1/2012
JULKAISIJA
MONI NUKKUMISLÄHIÖ ON NIMENSÄ VEROINEN. Taloyhtiöt ovat nukkumassa onnensa
ohi ainakin remonttien osalta ja yhä useampi 1960- ja 70-luvuilla rakennettu kerrostalo odottelee
enää viimeistä voitelua.
Elementtitalot on havaittu varsin haavoittuvaisiksi. Esimerkiksi vesi- ja viemäriputkille laskettiin
alkuperäisissä kaavailuissa käyttöikää 50 vuotta, mutta nyt putkiremontteja tehdään kuin liukuhihnalta jo 70-luvun taloihin. Syytä on haettu niin puolalaisesta metalliputkesta kuin aikakauden työ-
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 09 686 6250
faksi 09 685 2940
[email protected]
www.publico.com
kulttuurista.
Myös esimerkiksi julkisivuilta ja katoilta on odotettu enemmän kuin on saatu. Rappauksen luultiin kestävän 30–70 vuotta, mutta huppuja vedetään talojen päälle kiihtyvään tahtiin. Missä vika?
PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Sinkko
Makrotason syynä on rakennemuutos. Suomi kaupungistui rajusti 60–70-luvuilla ja maalaisserkuille tarvittiin asunnot alle vikkelään. Lähiöt polkaistiin ilmoille ennätysajassa ja jälki on sen mu-
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
kaista.
Kim Korlin
[email protected]
puh. 09 6866 2521
Vanha talo paljastaa rakentamisessa ja suunnittelussa tehdyt virheet vähän kerrassaan. Tilanteen tiedostavalla taloyhtiöllä on mahdollisuus ottaa asiaan myös proaktiivinen kanta: selvittää poNäin tapahtuu toki jo nyt. Ihan samassa korttelissakin saattaa olla kaksi saman ikäluokan taloa,
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
joista toinen on hyvässä hapessa ja kuosissa ja toinen henkitoreissaan.
Mirkka Lindroos
tentiaalisten miinojen sijainti jo ennen niiden laukeamista ja laatia kestävä tiekartta tulevaisuuteen.
Asia on taloyhtiöitä suurempi, sillä takana ovat raskaat kansalliset intressit. Yli 70 prosenttia
(560 miljardia euroa) Suomen kansallisvarallisuudesta on kiinni rakennetussa ympäristössä. Tuollaista summaa ei kenelläkään ole varaa jättää tuuliajolle, vaan omaisuuden arvon ylläpitämiseksi
ja kehittämiseksi on toimittava järjestelmällisesti.
ROTI 2011 -raportin mukaan suurin korjausvelka − noin 30–50 miljardia euroa − on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta lähes puolet (47 %). Luvut ja laiminlyönnit ovat kreikkalaisen tragedian tasoa. Maton alle lakaistu putki- tai julkisivuremppa ei yksinään maata kaada,
mutta dominojen ketju huolestuttaa. Työterveyslaitos on hahmotellut kaksi skenaariota, joiden perusteella voimme hiukan haarukoida lähiöiden tulevaisuutta.
Ensimmäisen skenaarion mukaan hallitsematon kehitys ankkuroituu korjausvelkaan, joka kasvaa. Ongelmat paisuvat, kunnes ne ovat jo niin suuria, että järkikustannuksin niitä ei enää saada
ILMOITUSMYYNTI
Tom Appelroth
[email protected]
puh. 09 6866 2524
Jaakko Lätti
[email protected]
puh. 09 6866 2576
Jaakko Kopperoinen
[email protected]
puh. 09 6866 2553
kuriin. Kuumuus, melu, ilman epäpuhtaudet sekä uudet ympäristö- ja terveysuhkat painavat päälle
rapistuvissa lähiöissä. TTL linkittää tähän tuomiopäivän visioon myös elintilan loppumisen: liian tii-
TILAAJAPALVELU
vis yhdyskunta ja rakenteet saavat aikaan sen, että moni asukas kokee hapen loppuvan. Lisäksi so-
[email protected]
siaalisten ongelmien keskittyminen lähiöihin kiihtyy, turvattomuus valtaa alaa. Kaiken aikaa tyytymättömyys ja välinpitämättömyys nostavat päätään.
Toisessa skenaariossa siirtymä tulevaisuuteen on hallittu. Tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia
ja strategioita, jotka nojaavat parhaaseen tutkimukseen ja tietoon. Kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja riittäviä. Tällaiselle auringonpaisteen lähiölle tunnusomaista on asuk-
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
kaiden osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys. Esimerkiksi luontoon suhtaudutaan kunnioitta-
KANNEN KUVA
vasti ja sama vastuullisuus näkyy kaikissa arjen toimissa.
Helsingin kaupunki /
Mika Lappalainen
Viihtyvyys ja hyvinvointi voidaan maksimoida, kun asukkaat kokevat sekä henkisen, fyysisen että sosiaalisen terveydentilansa hyväksi. Turvallisuus paranee siinä samalla.
Tie