KITA 1/2012 | Page 23

UUDET KIINTEISTÖT rakennetaan nykyään siten, että niiden rakennusvaippa on varsin tiivis ja lämpöä pitävä. Monet rakentamisen asiantuntijat muun muassa VTT:ssä ovat sitä mieltä, että kiinteistöjen energiatehokkuutta ei Maalämpöjärjestelmää vastaavan vesistölämpöjärjestelmän putkia asennetaan Kisakallion urheiluopistossa Lohjalla. Neljä oikeanpuolimmaista sinistä putkea ovat Lohjanjärveen ulottuvat runkolinjat. Niiden vieressä on kaksi hieman ohuempaa putkea, joita käytetään rakennusten jäähdytyksessä. enää voida lisätä yksinomaan lämpöeristystä tehostamalla tai muilla puhtaasti rakenteellisilla menetelmillä. Näin ollen talotekniikan, lämmityksen ja lämmitystapojen merkitys korostuu, kun kiinteistöissä halutaan parantaa energiatehokkuutta. Ympäristöministeriöltä odotellaan energiamääräyksiä myös korjausrakentamista varten. Tiettävästi niihin on tulossa merkittäviä tiukennuksia. Näiden määräysten arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2013 vaiheilla. Vaihtoehtoja riittää Ensimmäinen keino kiinteistön energialaskun pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on yleensä rakennuksen koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen LTO- eli lämmöntalteenottojärjestelmään. Lämpöhäviöitä voidaan pienentää muillakin tavoilla, esimerkiksi vaihtamalla ikkunat. Tosin monien rakenteellisten muutosten takaisinmaksuajat ovat varsin pitkiä, ja siksi tällaisia parannustoimia tehdään enimmäkseen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä. Joissakin kiinteistöissä energiatehokkuutta parannetaan tuottamalla ainakin osa rakennuksen käyttämästä lämmöstä ja sähköstä uusiutuvilla energianlähteillä. Talon katolle tai ulkoseinille voidaan asentaa aurinkopaneeleja, aurinkolämpökeräimiä tai tuulivoimageneraattoreita. Näillä on mahdollista tuottaa sähköä ja lämmittää käyttövettä, mutta kiinteistön ainoaksi energianlähteeksi ne soveltuvat vain harvoin. Sähkölämmitteisten talojen energiatehokkuutta pyritään nykyään usein parantamaan asentamalla ilmalämpöpumppuja. Kiinteistön lämmitykseen on tarjolla myös esimerkiksi puuhun pohjautuvia vaihtoehtoja. Viranomaiset suosivat kaukolämpöverkkoja Kaukolämpöä pidetään melko energiatehokkaana lämmitysmuotona. Suomessa jotkut kunnat suosivat kaukolämpöä jopa niin, että tietyillä paikkakunnilla tontin luovutuksen ja rakennusluvan edellytyksenä voi olla, että kiinteistö liitetään kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Salon uusilla asuinalueilla on tällaisia käytäntöjä. Ympäristöministeriökin suosii kaukolämpöä. Vuoden 2011 aikana esimerkiksi Energiateollisuus ry (ET) arvosteli useaan otteeseen ministeriötä siitä, että ET:n mielestä uudet rakentamismääräykset syrjivät erityisesti sähkölämmitystä kaukolämmön kustannuksella. 1 / 2012 kita 21