TALOYHTIÖN ODOTTAMATON RENESSANSSI?
TALOT EIVÄT ole ikuisia. Elinkaarensa loppupään kiinteistöt voivat muodostua melkoiseksi riippa-
kiveksi omistajilleen. Ei siis ihme, että asunto-osakeyhtiöitä voisi hyvinkin kiinnostaa vanhan asuin
rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle – eli ns. ”purkava uusrakentaminen”.
Käytännössä purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan sitä, että taloyhtiöt purkavat tai luovut-
tavat isojen peruskorjausten ja -parannusten tarpeessa olevia rakennuksiaan ja tilalle rakennetaan
enemmän uusia asuntoja ja muita huoneistoja. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hank-
keita ei kuitenkaan ole juuri toteutettu Suomessa, koska päätökseen on vaadittu kaikkien osakkaiden
yksimielisyys. Tilanne saattaa olla muuttumassa.
Hallitus ehdotti lokakuussa, että asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta
ja uusrakentamisesta helpotettaisiin. Kaavaillut asunto-osakeyhtiölain muutokset toisivat taloyhtiöille
nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin. Lisäksi ne turvaisivat
kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan uudistuksella halutaan vauhdittaa uusien asuntojen syn-
tymistä. Ministeri Häkkänen katsoo, että muutos helpottaa etenkin kehittyvien kaupunkialueiden
maankäyttö- ja asuntopolitiikkaa. ”Purkava uusrakentaminen mahdollistaa perinteiseen korjausraken-
tamiseen verrattuna uudenlaisen asuntotuotannon sekä alueiden tehokkaamman käytön ja kehittämi-
sen”, linjaa Häkkänen.
Nykyisellään merkittävä osa Suomen kansallisvarallisuudesta on asuinrakennuksissa ja niiden
kiinteistöissä. Vastaavasti asunto-osakeyhtiöissä on ”kiinni” noin puolet maamme asunnoista, ja
näistä valtaosa on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Ennusteiden mukaan kas-
vualueille on odotettavissa reipasta väestönkasvua – ja samaan aikaan vanhojen taloyhtiöiden vuo-
sittainen korjaustarve on miljardiluokkaa. Tässä tilanteessa voi olla viisautta luopua vanhasta ja
väsyneestä ja panostaa uuteen ja toimivaan.
VTT selvitti kolme vuotta sitten asunto-osakeyhtiöiden purkavan lisärakentamisen päätöksenteon
helpottamisen vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden rakennusten
purkaminen osoittautui ”joissakin tapauksissa” kannattavaksi vaihtoehdoksi. Yhdyskuntarakenteen
tiivistämiseksi voi olla mielekästä purkaa vanhoja rakennuksia tehokkaamman ja asumistarpeiden
kehitystä vastaavan rakentamisen tieltä.
Hallituksen esityksen mukaan taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä
annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta
huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallintaoikeutta tai muita osak-
kaiden oikeuksia tai velvollisuuksia yhtiössä ei muutettaisi.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan lakiin uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta suun-
nitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta
osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta.
Mutta entä jos osakas ei halua osallistua moiseen hankkeeseen? – Tällöin hänellä olisi oikeus
vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin ehdotetaan myös uusia säännök-
siä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Lunastusoikeus olisi yli 90 prosenttia
taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä omistavalla osakkeenomistajalla silloin, kun perus-
korjaaminen ei ole taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta kannattavaa.
Yhtiökokous voisi myös 4/5 määräenemmistöllä päättää yhtiön omistaman rakennuksen ja kiin-
teistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osak-
kaille. Tässä tilanteessa osakkaat saisivat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jos-
tain muualta.
Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely eduskunnassa oli tammikuussa 2019 ja se voisi mahdolli-
sesti tulla voimaan vielä tänä vuonna.
1–2/2019
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI
Jaakko Lätti
[email protected]
puh. 020 162 2255
Petri Kokkonen
[email protected]
puh. 020 162 2202
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
[email protected]
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Ari Mononen
Esa Pesonen
KANNEN KUVA
123RF
PAINO
PunaMusta Oy
www.kita.fi
ISSN 2341-8354 (painettu)
ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu)
@KITAlehti (Twitter)
KITAlehti (facebook)
[email protected]
PETRI CHARPENTIER
4 kita 1–2 / 2019