VUOSINA 2017–2025 suunnittelu- ja konsultointialalla on
skenaariosta riippuen vuosittain tarve reilulle parille tuhannelle
(2 100–2 650) tarkasteltujen opintoalojen korkeakoulutetulle
osaajalle. Tutkintoennusteen mukaisesta 4 900 tutkinnon
suorittaneesta keskimäärin 1 050 työllistyy suunnittelu-
ja konsultointialalle. Yhteisvaikutuksena vuosittain syntyy
skenaariosta riippuen keskimäärin 1050–1600 osaajan vaje.
Jarrua vai kaasua?
SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio toteaa, että
tilanteessa näkyvät pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset. ”Eri
teknisten alojen koulutusohjelmia on lakkautettu, vaikka tarve
osaavista insinööreistä ja suunnittelijoista on suuri ja kasvaa
edelleen”, Soimakallio toteaa ja lisää, että eläköitymisaalto
myllertää sekin kenttää uusiksi.
Selvityksen mukaan noin puolet suunnittelu- ja konsultoin-
tialan kokonaisvajeesta kohdistuu arkkitehtuurin ja rakenta-
misen opintoalan korkeakoulutettuihin osaajiin. Vajeesta noin
puolet on ammattikorkeakoulu- ja puolet ylemmän korkea-
koulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita
koskevaa.
Soimakallio on huolissaan, että tilanne on päästetty
pahaksi ilman, että ymmärretään sen kaikkia vaikutuksia
nyt ja tulevaisuudessa. ”Ei näytä olevan olemassa mitään
suunnitelmaa, jonka avulla tämä vinouma rakenteellisesti
korjataan.”
Riskit kasvavat työmaalla
Soimakallio huomauttaa, että kaikessa rakentamisessa
peräänkuulutetaan nyt huippulaatua, mutta sen tekemisessä on
haasteensa, jos ne huippuosaajat ovat vähissä.
”Osaajien puute voi näkyä siinä, että aikataulut hidastuvat
ja myös siinä, että lopputuloksessa on enemmän erilaisia ris-
kejä kuin aikaisemmin”, hän pohtii.
Kokonaan eivät insinöörit ja suunnittelijat lopu, koska sit-
ten heitä tuodaan vaikka ulkomailta – samaan tapaan kuin
”rividuunarit” jo nyt. ”Mutta jos puhutaan kotimaisesta työvoi-
masta, niin oikeaan asiantuntemukseen vaaditaan tietyt tiedot
ja taidot, joiden hankkiminen on pitkä tie.”
Monta reikää padossa
Suurimmat rekrytointivaikeudet nykyhetkellä kohdistuvat arkki-
tehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin, kos-
kien etenkin LVI-tekniikan, rakennesuunnittelun, geotekniikan,
rakennuttamisen ja kiinteistöjohtamisen sekä yhdyskuntateknii-
kan osaajia.
Kun tätä nimenomaista segmenttiä tarkastellaan lähemmin,
paljastuu että työvoiman vuosittainen tarve on 1 040–1 280 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen SKOL ry:stä toteaa, että
henkilöä ja tarvetta vastaavia osaajia alan käyttöön arviolta pahin pula on LVI-, rakenne- ja pohjarakennustekniikan taita-
540. Vuosittain syntyvä vajaus on 500–740 henkilöä. Tällä jista sekä korjausrakentamisen osaajista.
segmentillä on myös ne kaikkein vahvimmat kysynnän kasvu- ”Oppilaitoksissa – pääasialliset AMK-tason kouluttajat
näkymät – kun kaikki toimialat huomioidaan – joten osaajien Metropolia, TAMK, OAMK ja XAMK – on myös koulutusresurs-
tarve ei ole loppumassa ihan heti. seihin ja eläköitymiseen liittyviä haasteita”, hän lisää.
22 kita 1–2 / 2019