pienikin muutos ohjeissa saattaa olla suuri parannus käytän-
nössä.
Paisuu kuin pullataikina?
Julkisen rakentamisen puolella on vaarana, että IV-järjestel-
mistä tulee niin suuria ja monimutkaisia, että niiden oikea
käyttö ja myöhempi ylläpito osoittautuu perin hankalaksi. ”Lai-
tevalmistajat ovat tiedostaneet ongelman”, toteaa koulutus-
päällikkö Ali Aaltonen Valloxilta.
”Käyttäjälähtöisyys on vahva trendi, jossa digitalisaa-
tio auttaa yhä enemmän. Tavoitteena on, että kone mukautuu
ihmisen toimintaan, eikä päinvastoin.”
Aaltosen mukaan kiinteistöstä pitäisi olla huolehtimassa
sellainen henkilö, joka ymmärtää järjestelmän ja osaa testata
säätöpeltejä ja muuta automatiikkaa säännöllisesti.
”Antureiden avulla on joissain tapauksissa mahdollisuus
saada tietoa vikatilanteista. Se edellyttää, että arvoja seura-
MyValloxCloud tilastot.
taan automaattisesti ja hälytysrajat on asetettu oikein. Toki
anturitkin vanhetessaan voivat vikaantua, joten ylläpitävällä Antureista valtavirtaa
henkilökunnalla tulee olla ymmärrys järjestelmän toiminnasta.” Aaltonen näkee anturiteknologian yleistyvän koko ajan, koska
anturien hinnat laskevat koko ajan samalla kun niiden käyttö
monipuolistuu ja helpottuu. ”Esimerkiksi lämmön talteenoton
hyötysuhteissa tuskin enää tapahtuu suuria parannuksia, joten
tehokkuus saadaan esiin säädeltävyyttä parannettaessa.”
Taloyhtiöiden osalta Aaltonen tietää, että taloissa on
eronsa: joissakin tietoisuus IV-asioista on hyvällä tasolla, jois-
sakin ei. ”Yhteistä on se, että päätöksenteko on harvoin talo-
yhtiöissä helppoa silloin, kun puhutaan tuhansien eurojen
IV-remonteista”, hän pohtii.
Linjasaneerauksen kylkeen IV-remppa?
Aaltonen kuitenkin suosittelee miettimään, josko IV-remon-
tin voisi toteuttaa jonkin muun saneerauksen, mieluiten putki-
remontin, yhteydessä. Fiksu, kokonaisuutta ajatteleva hanke-
suunnittelija saattaa tätä ehdottaakin.
”Ei pidä juuttua ajattelemaan yksistään uuden IV-järjestel-
män hintaa, vaan punnita myös sen mukanaan tuomia sääs-
töjä ja toiminnallisuutta.” Vanha IV-systeemi myös nakertaa
taloyhtiön kukkaroa jatkuvasti enemmän erilaisten korjaus- ja
huoltotoimien muodossa.
Sekin on selvää, että sisäilman puhtaudesta ollaan nyt
yhä kiinnostuneempia sekä julkisella että yksityisellä puolella.
Kehityksen draivereina ovat esimerkiksi erilaisten allergioiden
lisääntyminen ja ulkoilman laadun heikentyminen monin pai-
koin, mutta ykkösasiaksi Aaltonen nostaa sen, että sisäilma
ongelmat ovat nousseet kansalliseksi kestopuheenaiheeksi.
”Suurin vaikutus on ollut julkisella keskustelulla sisä
ilmasta.”
Keskustelun taso noussut
Myös Enervent Suomen myyntipäällikkö Ronni Laaksonen kat-
soo, että sisäilmakeskustelu on voimistunut – ja tuonut valokei-
laan aivan oikeita asioita.
12 kita 1–2 / 2019