KOLUMNI
Matti Orrberg tekninen asiantuntija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
SÄHKÖASENNUKSET ITSE – MIKSI JÄTTÄÄ AMMATTILAISILLE?
TAVALLINEN IHMINEN, sähköasennusalaan kouluttautumaton maallikko, saa laillisesti itse tehdä vain hyvin pienimuotoisia sähköasennuksia. Tutkitaanpa asiaa. Syötän internetin hakupalveluun sanat” sähköasennukset itse” ja saan runsaasti hakutuloksia siitä, mitä kaikkea voi tehdä ilman ammattipätevyyksiä, jos vain osaa varmasti tehdä oikein ja turvallisesti.
Hakutuloksista löytyvät listaukset ovat selkeästi ymmärrettävissä, mutta kaltaiseni ammattilaisen karvat nousevat pystyyn. Kun on tätä alaa opiskellut ja asennusten parissa töitä tehnyt, ymmärtää mitä voi kaikkein yksinkertaisimmissakin töissä mennä vikaan – kirjaimellisesti – ja mitkä ovat riskit. Hakutulosten laajuus ihmetyttää ja hirvittää. Töiden tekoon löytyy varsin seikkaperäisesti ohjeitakin. Ja ei, saamani hakutulokset eivät ole keskustelupalstoilta, vaan virallisista lähteistä.
Sähköalan töistä ja niiden tekemisestä säädetään laissa. Avaamatta pykäliä sen enempää haluan kiinnittää huomiota perusvaatimukseen:” perehtynyt tai opastettu henkilö”. Kuinkahan moni suomalainen mies tai nainen tuntee itsensä riittävän perehtyneeksi lain sallimien vähäistä vaaraa aiheuttavien töiden osalta? Vastausta voi arvuutella samalla pohtien niitä lukuisia riskejä, joita liittyy esimerkiksi yksivaiheisen jatkojohdon korjaukseen ja tekoon. Luulen että useampi ammattilainenkin joutuisi hetken miettimään ennen kuin osaisi antaa riskeistä listan, joka voisi näyttää esimerkiksi tältä: – Kytkentävirhe- > hengenvaara – Löysä tai muuten väärin tehty liitos- > hitaasti etenevä vaara, hengenvaara
– Väärä laitevalinta- > kosteus, mekaaniset rasitukset …- > hitaasti etenevä vaara- > … Tee-se-itse aktiivit saattavat tässä kohdin muistuttaa, että onhan meillä suojalaitteet eli esimerkiksi sulakkeet, johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat, jotka suojaavat näiden vaaroilta! Onhan, toimiihan ja havaitseehan …
Yksi näkökulma asiaan on myös se, että missä onkaan
vastuu: suojalaitteessa, joka ei toimi kuten voisi luulla vai tekijällä, jonka pitäisi tietää mitä tekee.
Edellinen huomio sai todennäköisesti aikaan yhdessä, jos toisessakin lukijassa kulmien kohottelua. Lienee siis syytä hieman avata sitä, miksi suojalaitteet eivät välttämättä suojaakaan kaikilta virheiltä. Syitä voi olla useita: vanhat sähköjärjestelmät eivät mahdollista suojausten toimintaa, vanhat suojalaitteet kuluvat / vikaantuvat tai väärä kytkentätapa voi hämätä kaikkia, niin suojalaitteita kuin ammattilaistakin. Lisäksi vikavirtasuojat voivat olla testaamatta, vaikka tiedotusta asian suhteen on harrastettukin.
Sähköurakoitsijat ja heidän asentajansa kertovat kohtaavansa sähköturvallisuuspuutteita päivittäin. He eivät liioittele vaan raportoivat tosielämän havaintojaan. Kyse ei siis ole millään tavalla poikkeuksellisuudesta vaan enemmänkin maan tavasta ylenkatsoa sähkön vaarallisuutta. Ainoa mikä tässä kohdin vaikuttaa poikkeukselliselta on suuri suojelusenkelien määrä.
Lähtökohtaisesti allekirjoittanut toivoo ja suosittelee aina ammattilaisen puoleen kääntymistä. Kun asiakas teettää asennustyöt oikeudet omaavalla sähköurakoitsijalla, hän saa työlle ja laitteistolle takuun, kaikki asiaan kuuluvat dokumentit ja mm. kuitin, jonka verottaja hyväksyy, kun kuluttaja hakee työn osuudesta kotitalousvähennystä.
Toivon, että tämä kirjoitukseni tavoittaa mahdollisimman monta järjelliseen ajatteluun kykenevää kansalaista. Uskon, että yhä useampi teistä ymmärtää, mitkä ovat riskit, jos säästetään väärässä paikassa. Päätän kirjoitukseni lainaamalla erästä kokenutta sähköasentajaa, joka summasi asian näin:” Satasen säästöllä tehtiin korvaamaton vahinko”. n
Ammatillisesti pätevien, oikeudet omaavien sähköurakointiyritysten yhteystiedot saa valtakunnallisesta www. löydäsähkömies. fi-palvelusta.
1 – 2 / 2017 kita 47