EU: n energiatiekartta 2050
EU: n energia-alan tiekartta vuodelle 2050( EC 2011) on etenemissuunnitelma vuoteen 2050, jossa saavutetaan 85 prosenttinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys energiaalalla verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tiekartassa on määritelty viisi vähähiilisyyskenaariota, joissa kaikissa saavutetaan edellä mainittu tavoite. Lisäksi siinä on esitelty kaksi referenssiskenaariota, joihin vähähiilisyyskehitystä verrataan. Neljä keskeisintä keinoa päästöjen pienentämisessä ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. sähköntuotantoon. Jatkossa sähköverkon tulee toimia joustavasti kahteen suuntaan. Pikkuhiljaa esimerkiksi tavallinen omakotitalo muuttuu pelkästä sähkön käyttäjästä sähkön tuottajaksi, sähkövarastoksi tai verkon tasapainottajaksi.
Hän vertaa tilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin Suomi otti käyttöön gsm-matkapuhelinverkon ensimmäisenä maana
Rakennusautomaatioasiantuntija Rami Hurstin SWOT-analyysi kiinteistöautomaatiosta
– Vahvuudet: Parhaimmillaan kaikki toiminnot toimivat ilman käyttäjän toimenpiteitä. Lämpö, valo ja ilmanvaihto mukautuu tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.
– Heikkoudet: Joskus järjestelmät ovat niin monimutkaisia sekä toiminnoiltaan että käytettävyydeltään, että niiden käyttöä vieroksutaan.
– Uhat: Tietoturva on uhka, kun järjestelmiä kytketään nettiin, eikä siihen ole varauduttu riittävästi. Turvallisia ratkaisuja löytyy, mutta ne jäävät monesti sivuun, kun muut tarpeet ajavat edelle. Etenkin IoT-laitteiden( internet of things) osalta saamme jatkuvasti lukea puutteellisista tietoturva- asioista.
– Mahdollisuudet: Automaation hyödyntäminen käyttäjäystävällisesti, huomioiden sen tarpeenmukaisuus on suuri mahdollisuus niin energiatehokkuuden, viihtyvyyden kuin käyttäjätyytyväisyyden osalta.
maailmassa. Tämä mahdollisti Nokian nousun maailman huipulle.
Honkapuro sanoo, että Suomen etulyöntiasema perustuu ennen kaikkea siihen, että käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat sähkömittarit ja niiden tietoja hyödynnetään aktiivisesti sähkömarkkinoilla. Tämä on hänen mukaansa ainutlaatuista koko maailmassa.
Professori kertoo Ylelle, että muutoksen suurin kannustin on ilmastonmuutoksen torjunta, minkä vuoksi aurinko- ja tuulivoimatuotanto lisääntyy maailmalla.
Olemassa olevat sähköverkot eivät sovellu hyvin perinteisten voimalaitosten rinnalle nousevaan hajautettuun sähköntuotantoon.
Jatkossa sähköverkon tulee toimia joustavasti kahteen suuntaan. Pikkuhiljaa esimerkiksi tavallinen omakotitalo muuttuu pelkästä sähkön käyttäjästä sähkön tuottajaksi, sähkövarastoksi tai verkon tasapainottajaksi.
Haastattelun päätteeksi Honkapuro vertaa tilannetta 1990- luvun alkuun ja kiteyttää sen Nokia-Suomeen. Tuolloin Suomi otti käyttöön gsm-matkapuhelinverkon ensimmäisenä maana maailmassa. Tämä mahdollisti Nokian nousun maailman huipulle. Hän sanoo, että koko energiajärjestelmä uudistetaan. Käynnissä on samanlainen murros kuin siirtyminen lankapuhelimista kännyköihin. Meillä on nyt samankaltaiset mahdollisuudet kehittää uutta teollisuutta ja merkittävää vientiliiketoimintaa. n
Lähteet: Yle uutiset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto; LUT Energia; sähkötekniikka; Otso Salonen; Kiinteistöautomaatio osana älykkäitä sähköjärjestelmiä, Jarmo Partanen, Samuli Honkapuro, Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia
46 kita 1 – 2 / 2017