KIINTEISTÖAUTOMAATIO TEKEE KODISTA MUKAVAN JA RESURSSIVIISAAN
SUOMI ETENEE KOHTI NOLLAHIILISYYTTÄ
TEKSTI: HELI-MARIA WIIK KUVAT: HELEN OY
Ilmastonmuutos ja energian kysynnän jatkuva kasvu asettaa suuria haasteita maailmanlaajuisesti. Kestävän kehityksen kannalta energiapoliittisilla arjen valinnoilla on suuri merkitys. Tällä hetkellä asumisen käytettävä älyteknologia eli kiinteistöautomaatio elää renessanssia. Sen avulla voidaan nyt – ja kasvavissa määrin tulevaisuudessa – vaikuttaa energian käytön tehokkuuteen ohjaamalla esimerkiksi valaistusta, ilmanvaihtoa, ilmastointia, lämmitystä ja sähkölaitteita.
Mitä asukkaan tulee“ osata” kiinteistöautomaatiosta?” Kiinteistöautomaatiolla tarkoitetaan perinteisesti kiinteistössä olevia lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon, valaistuksen ja sähkölaitteiden automaattista ohjausta, säätöä ja valvontaa. Järjestelmä myös kerää ja taltioi tietoa, jota voidaan käyttää ennen kaikkea toimivuuden analysointiin. Periaatteessa, kun järjestelmät toimivat kuten ne on suunniteltukin toimimaan, kuluttajan ei tarvitse juurikaan osata näistä mitään”, sanoo rakennusautomaation johtava asiantuntija Rami Hursti Granlund Oy: stä.
Miten automaattinen lämmönsäätö toimii“ perinteisessä” kerrostaloasunnossa?” Tämä kysymys on hieman haasteellinen, sillä asunnossa voi olla niin erilaisia lämmöntuotto ja jakelujärjestelmiä. Mutta, jos lähdetään oletuksena siitä, että puhutaan kerrostalokohteesta kaukolämpöalueella, jossa lämmitys tapahtuu vesikiertoisella radiaattorilla( patterit) tai lattialämmityksellä; verkostossa virtaavan veden lämpötilaa säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan, mitä kylmempää, sitä lämpimämpää vettä virtaa verkostoon ja sitä kautta lämpöä luovuttaville radiaattoreille tai lattialle”, Hursti sanoo.
Hänen mukaansa huoneissa voi olla radiaattoreissa niin sanotut omavoimaiset termostaatit, jotka sulkevat radiaattorin venttiilin, kun asetettu lämpötila on saavutettu.
” Tämä tosin tapahtuu viiveellä, koska termostaatissa on väliainetta, joka lämpötilan vaikutuksesta laajenee ja saa aikaan venttiilin sulkeutumisen. Lattialämmityksessäkin voi olla näitä omavoimaisia venttiileitä. Hieman älykkäämpi ja ehkä nopeampikin tapa on huoneessa oleva sähköinen lämpötilaanturi, jonka tiedon perusteella suljetaan kyseisen huoneen venttiili, kun lämpötilan asetusarvo on saavutettu”, Hursti tarkentaa.
Uusien kiinteistöautomaatiojärjestelmien ominaisuuksista on hyötyä kuluttajien lisäksi myös muille sähkömarkkinoiden osapuolille, joita ovat sähkön vähittäis- ja tukkumyyjät sekä jakeluverkkoyhtiöt ja kantaverkkoyhtiö. Automaatiojärjestelmät ovat osa älykkäitä sähköverkkoja, joiden perimmäinen tavoite on tehostaa energian käyttöä ja mahdollistaa tehokas uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen.
Sähkön tuotannon, käytön ja jakelun tulevaisuus Lappeenrannan teknillinen yliopiston tutkimustyössä Polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen tarkastellaan Suomen energiakehitystä ja sen tulevaisuutta. Tutkimuksessa todetaan, että sähköenergian roolia muokkaa tulevaisuudessa erityisesti energiatehokkuuden parantuminen ja hajautetun tuotannon lisääntyminen. Esimerkiksi liikenteessä( sähköautot) ja lämmityksessä lämpöpumput) energian loppukäyttöä voidaan tehostaa ja päästöjä pienentää siirtymällä fossiilisista polttoaineista sähköön. Siten energiatehokkuuden lisääminen pienentää kokonais energian käyttöä, mutta voi joissakin tapauksissa kasvattaa sähkön käyttöä.
Tutkimuksessa todetaan, että sähkön osuus energiankäytöstä tulee oletettavasti kasvamaan tulevaisuudessa ja sen tuotannossa siirrytään yhä enemmän hajautettuun tuotantoon keskitetyn tuotannon sijaan.
44 kita 1 – 2 / 2017