KISSA PÖYDÄLLE
KISSA PÖYDÄLLE
Sisäilma-asiat ovat viime aikoina olleet tapetilla kenties enemmän kuin koskaan. Ala-arvoisen sisäilman takana ovat usein – mutta ei aina – kiinteistön kosteusvauriot. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät äskettäin asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennusten korjaustarve-tutkimusta. Ympäristöministeriön rahoittaman yhteishankkeen loppuraportti valmistui syyskuussa 2016. Tutkimus antaa positiivisen signaalin: merkittävä osa kosteusvaurioista on estettävissä melko pienellä vaivalla.
VTT ja TAMK selvittivät tutkimuksessaan 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla. Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines.
Tutkijoiden johtopäätös oli, että kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen.
Tällä erää asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, mikä on viitisen prosenttia koko korjausrakentamisesta. Kiinteistöjen ikääntyessä tuo rahasumma tulee kasvamaan entisestään, ellei suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon saada uutta rotia.
Home- ja kosteusvaurioasiat tulevat niin vahvasti ihmisten iholle, että välillä haukutaan myös väärää puuta. Esimerkiksi energiatehokkuuden vaatimuksista ja koneellisesta ilmanvaihdosta on etsitty syyllistä huonoon sisäilmaan, mutta nämä väitteet eivät kestä tiiviimpää tarkastelua. Sisä ilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri on todennut, että suurimman osan ongelmista aiheuttaa vaipparakenteisiin valuva, maasta nouseva tai sisäpintarakenteet läpäisevä vesi. R iittämätön ilmanvaihto voi pahentaa ongelmaa ja suuri alipaineisuus kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan – tämä on totta – mutta perussyy on silti selvä: väärään paikkaan kertynyt vesi.
Säterin mukaan keskustelu on energiatehokkuuden osalta hakoteillä, kun on puhuttu vain lisäeristämisen mahdollisista riskeistä – lisäeristämistä ei nimittäin tarvita eikä edes vaadita energiatehokkuuden parantamiseen. Talotekniikan tarpeenmukaisuus ja optimointi, uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja laadukkaat ikkunat ovat parempi resepti. Rakenteiden tiiviyttä kannattaa toki parantaa sitäkin, jotta kostean ilman vuoto ulos vähenee( ja vastaavasti myös epäpuhtauksien virtaus sisään).
Työn alla olevat uudet” lähes” nollaenergiasäädökset eivät itse asiassa edellytä yhtään nykyrakentamista tehokkaampaa energiankäyttöä. Korjausrakentamisenkaan puolella ei vaadita mahdottomia, vaan uudet rätingit ovat saavutettavissa käyttämällä nykytasoisia komponentteja ja / tai hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.
Säteri huomauttaa, että monet toimenpiteet itse asiassa parantavat sekä sisäilmaa että energiataloutta. Liian korkeiden lämpötilojen alentaminen, ikkunoiden parantaminen ja aurinkosuojaus sekä vähäpäästöisten materiaalien käyttö ovat juuri tällaisia parannuksia. Sisäilmaongelmille ja energiantuhlaukselle ovat puolestaan yhteisenä nimittäjänä huolimaton rakentaminen, laiminlyöty huolto ja liian pitkään lykätyt korjaukset.
PETRI CHARPENTIER
1 – 2 / 2017
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert. jaakkola @ publico. com puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko. latti @ publico. com puh. 020 162 2255
Kim Korlin kim. korlin @ publico. com puh. 020 162 2260
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom. com
TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Anna-Liisa Pekkarinen Heli-Maria Wiik
KANNEN KUVA IDO Kylpyhuone Oy
PAINO PunaMusta Oy
www. kita. fi
ISSN 2341-8354( painettu) ISSN 2341-8362( verkkojulkaisu)
@ KITAlehti( Twitter) KITAlehti( facebook)
kita @ publico. com
4 kita 1 – 2 / 2017