pumppu nostaa lämpimän käyttövesilämpötilan niin korkealle kuin pystyy.”
Tällaisia pumppuja on jo ollut käytössä pientaloissa, ja nyt sama automatiikka on tulossa myös suurempiin kiinteistöpumppuihin.
” Aurinkoenergian tuotannossa käytetään nykyisin pääasiassa aurinkosähköpaneeleita. Nestekiertomallisia aurinkokeräimiä ei enää hyödynnetä käyttöveden lämmityksessä niin paljon kuin ennen, koska sellaisten järjestelmien ylläpito on hankalampaa kuin aurinkosähköpaneelien.”
Pumput kehittyneet vuosien varrella Myös liikekiinteistöissä – esimerkiksi ostoskeskuksissa ja toimistotaloissa – on jo varsin laajalti ryhdytty käyttämään lämpöpumppuja lämmityksessä ja jäähdytyksessä.
” Kiinteistön lämmitystavan valintaan vaikuttavat myös viime vuosina voimaan tulleet uudet energiamääräykset. Nykyisin LVI-suunnittelijat laativat kiinteistölle kokonaissuunnitelman energiatehokkuudesta”, Olander mainitsee.
” Olemme jo pitkään järjestäneet erikokoisten lämpöpumppujen asennuskoulutusta sekä LVI-suunnitteluseminaareja, joissa on käyty läpi muun muassa laitteiden oikeaa mitoitusta. Koulutukset ovat tyypillisesti maksuttomia.”
Täydennyskoulutusta tarvitaan siksikin, että 2000-luvun aikana lämpöpumppujen ominaisuudet ovat muuttuneet melko paljon. Esimerkiksi automatiikka on tehostunut ja hyötysuhteet parantuneet.
” Kylmäpiirit ja laiteautomatiikka ovat kehittyneet. Lämpöpumppuihin on tullut etävalvontaa ja-ohjausta, ja laitteet toimivat yhteistyössä kiinteistön rakennusautomaation kanssa”, Olander selostaa kehitystä.
Lämpöpumppuja liikekiinteistöihin LVI-Tekniset Urakoitsijat ry: n edustaja ja joensuulaisen Lämpökarelia Oy: n toimitusjohtaja Jari Könönen arvioi, että Itä-Suomen alueella maalämpöpumppuja on toistaiseksi käytetty vain vähän kerrostalokiinteistöjen lämmityksessä. Sen sijaan liikekiinteistöissä lämpöpumput ovat yleisempiä.
” Lämpöpumpuilla olisi kuitenkin paljon mahdollisuuksia sekä uudisrakentamisessa että kiinteistöjen energiasaneerauksissa”, hän pohtii.
” Pumppuratkaisut tai erilaiset hybridiratkaisut voivat olla taloudellisesti järkeviä, kun maalämmöllä ja kaukolämmöllä on hintaeroa. Tosin maalämpö on investointina kalliimpi, ja maalämpökaivojen poraamisen edellyttämien lupien saamisessa voi olla aluekohtaisia eroja.”
Könönen huomauttaa, että uudisrakennuksissa maalämpöjärjestelmä yleensä nostaa asuntojen myyntihintoja. Tämä voi vähentää grynderiurakoitsijoiden mielenkiintoa maalämpöä kohtaan.
” Korjausrakentamisessa vesi-ilma-lämpöpumpun asentaminen on yksi mahdollisuus. Se tosin ei riitä kiinteistön lämmitykseen kovimmilla pakkasilla, mutta ei toisaalta myöskään vaadi
”
Vesistölämpö vastaa paljolti maalämpöä ja on energiateknisesti hyvä ja toimiva ratkaisu.
kaivojen poraamista tontille. Todella kylmillä säillä ainakin Pohjois-Suomessa tarvitaan lämmityksen varajärjestelmäksi esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitystä”, Könönen toteaa.
” Kun öljylämmityskiinteistöön haetaan uutta lämmitystapaa, voidaan kenties asentaa vesi-ilma-lämpöpumppu ja jättää öljylämmitys varavoimaksi. Kovia pakkasia on yleensä kuitenkin vain muutamina päivinä vuodessa.”
Laiteasennuksissa tarvitaan osaamista Rantatonteilla sijaitsevissa kiinteistöissä voidaan harkita myös vesistölämpöä, jolloin lämpöä keräävä putkisto sijoitetaan meren tai järven pohjalle.
” Vesistölämpö vastaa paljolti maalämpöä ja on energiateknisesti hyvä ja toimiva ratkaisu. Sellaisia ei ole kuitenkaan Suomessa käytössä kovin paljon”, Könönen kertoo.
Hänen mukaansa ainakin Itä-Suomessa kaukolämpö on vielä selkeästi yleisin lämmitystapa.
” Kun esimerkiksi Lämpökarelia Oy asentaa lämpöpumppuja, työhön valitaan erikoiskoulutettuja asentajia. Laitteet on osattava asentaa oikein.”
Maalämpökaivojen poraamiseen tarvitaan erikoiskalustoakin.
” Poraustyöt tilataan sataprosenttisesti alihankkijoilta, jotka samalla täyttävät putkistot lämmönsiirtonesteellä ja vievät porauksesta aiheutuneen kivipölyn pois”, selittää Könönen. n
30 kita 1 – 2 / 2017