ARTO HAUTALA,
Tutkimus- Tutkimus-
ja koulutusjohtaja,
HUR
ARTO HAUTALA,
ja koulutusjohtaja,
HUR
Liikunnan Liikunnan
käypä hoito
– suosituksen
asiantuntija,
käypä
hoito –suosituksen
asiantuntija,
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus
– suositustyöryhmän puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja
–suositustyöryhmän puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja
VOIMAHARJOITTELU KUULUU
LIIKUNTALÄÄKERESEPTIIN
Hyvän kunnon ja säännöllisen liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton.
Tieteellinen näyttö liikunnan hyö-
dyistä ja vaikuttavuudesta on vah-
va sekä sairauksien vaaratekijöiden
että sairauksien ennaltaehkäisyssä,
hoidossa ja kuntoutuksessa. Viime
vuonna päivitetty liikunnan käypä
hoito -suositus vahvistaa säännöl-
lisen liikunnan kuuluvan keskeises-
ti pitkäaikaissairauksien, kuten ko-
honneen verenpaineen, diabeteksen
ja sydänsairauksien ehkäisyyn, hoi-
toon ja kuntoutukseen. Tarvittaessa
yhdistettynä muihin elintapamuu-
toksiin ja hoitoihin. (http://www.kay-
4
pahoito.fi/web/kh/suositukset/suosi-
tus?id=hoi50075) kittaviin, jotka eivät harrastaneet
lainkaan lihasvoimaharjoittelua. Hy-
vällä lihaskunnolla on myös rapor-
toitu olevan sydänsairautta suojaava
vaikutus. Tuoreessa tutkimukses-
sa osoitettiin lisäksi yli 65–vuotiail-
la säännöllisen lihasvoimaharjoitte-
lun (≥ 2 kertaa viikossa) pienentävän
kuoleman riskiä 46 % verrattuna hei-
hin, jotka eivät harjoitelleet. Näyttö
hyödyistä on vahva myös sepelvalti-
motaudin hoidossa ja kuntoutukses-
sa, eikä vähäpätöinen asia ole myös-
kään se, että terveyshyötyjen lisäksi
liikunnallinen kuntoutus on kustan-
nusvaikuttavaa.
Tutkimusnäyttö on jo pitkään pu-
hutellut hyvän fyysisen kunnon ja
säännöllisen liikunnan terveyttä
edistävästä ja ennenaikaisen kuole-
man riskiä pienentävästä vaikutuk-
sesta. Voimaharjoittelu kuuluu kes
keisesti kestävyysharjoittelun ja
arkiaktiivisuuden ohella säännölli
seksi tarkoitettuun liikuntalääkere
septiin kaikkien edellä mainittujen
pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä,
hoidossa ja kuntoutuksessa. Esi-
merkiksi viikoittainen yli puoli tun-
tia kestänyt lihasvoimaharjoittelu on
pienentänyt sepelvaltimotaudin il-
maantuvuutta 23 % verrattuna tut- Mielenkiintoinen tutkimustieto seni-
oriväestön suhtautumisesta älylait-
teisiin ja teknologiaan tulee Irlan-
nista ja Belgiasta. Siellä selvitettiin
keski-iältään noin 62–vuotiailla sy-
dänpotilailta halukkuutta käyttää
hyvinvointiteknologiaa apuna liikun-
nallisessa kuntoutuksessa. 97 %:lla
potilaista oli kännykkä, 91 % käyt-
ti internettiä, ja lisäksi 75 % ilmoitti
olevansa kiinnostuneita käyttämään
teknologiaa kuntoutuksen apu-
na. Tein saman tutkimuksen Oulun
Sydänyhdistyksen illassa pitämä-
ni luennon yhteydessä pari viikkoa
sitten ja tulos oli suunnilleen sama.
Voimme siis todeta teknologian
hyödyntämisen olevan myös senio-
riväestön arkea, ja sen käyttöön lii-
kunta-aktiivisuuden lisäämiseksi ja
harjoittelun toteutumisen seuraami-
seksi tulee kannustaa.
Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt
puhuttelevat, vaatii yksilöllisen liikun-
taohjelman jalkauttaminen päivittäi-
seen arkeen vauvasta vaariin tekoja
puheiden sijaan. Yksilöllinen liikunta-
ohjelma esimerkiksi fysioterapeutin
ohjelmoimana on perusteltu ja oikea
tapa aktivoida itsensä arjen fyysi-
seen aktiivisuuteen ja liikuntaharjoit-
teluun. Selkeä ja turvallinen tavoit-
teen määrittely, nousujohteinen
harjoitteluohjelma, omat mieltymyk-
set ja varsinainen harjoittelu sekä
sen toteutumisen seuranta vaikkapa
älykkäässä HUR kuntosaliympäris-
tössä tukevat säännöllisen liikunta-
harjoittelun tavoitteen toteutumista.
Kuntosalille tai lenkille lähtö voi jo
nain päivänä tuntua haasteellisel
ta, mutta kannattaa muistaa, että
useimmiten viimeistään harjoituk
sen jälkeen palkintona on virkisty
nyt ja reipas mieli, jonka tuottama
hyvän olon tunne kantaa pitkään.