Herkkyystutkimusta on tehty jo ennen Aronin läpimurtoteoriaa . Kagan teki tutkimustensa perusteella 1950-luvulla huomion , että osa lapsista on luontaisesti uusissa tilanteissa helpommin stressaantuvia kuin muut . Empatian , emotionaalisen herkkyyden ja varautuneisuuden vuoksi he oppivat helpommin yleisesti hyväksyttyjä sosiaalisia taitoja . Pluess ja Belsky ( 2012 ) ovat tutkineet , miten tavallista herkemmät yksilöt ovat muita ihmisiä joustavampia ja hyötyvät enemmän tuesta ja kannustuksesta . Manninen tutki herkkiä ihmisiä ja huomioi , että herkemmät henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa yksin ja ohjautuvat luontaisesti sisältä ulospäin . Herkkä ihminen myös traumatisoituu helpommin epäsuotuisassa ympäristössä erityisesti lapsena .
Myös Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut herkkiä ihmisiä . Hän käyttää herkkyydestä nimitystä sensitiivisyys . Hänen mukaansa sensitiivinen ihminen aistii tunnelman , muiden tunteet sekä vallitsevan ilmapiirin . Jos temperamentti ja ympäristön odotukset eivät sovi yhteen , seuraa stressiä ja kuormitusta . Näiden tutkimusten mukaan muita herkempien yksilöiden määrä on noin 15 – 25 % väestöstä . Kyse ei siis ole mistään ” poikkeavien lasten tai aikuisten marginaaliryhmästä ”. Temperamentin taustalla oleva fysiologia ei vuosien myötä muutu eli piirteet ovat hyvin pysyviä ja muuttumattomia lapsuudesta aikuisuuteen . Tämä on tärkeä ja keskeinen kasvatus- ja työelämän näkökohta . ” Jos yhteiskunta ilman perusteita arvottaa tämän temperamentin ’ huonoksi ’, on yhteiskunnan odotuksiin sopimattomien ihmisten määrä jo lähtökohtaisesti hyvin suuri .” ( Keltikangas-Järvinen 2008 , 67 )
Persoonallisuus rakentuu McAdamsin ( 1995 ) mukaan kolmesta tasosta ( kuvio 1 ).
Taso 3 : YKSILÖLLINEN ELÄMÄNTARINA yksilön identiteetti
Taso 2 : YKSILÖLLISET SOPEUMAT motiivit , uskomukset , arvot , tavoitteet
Taso 1 : PERSOONALLISUUSPIIRTEET temperamentti , luonne ja muut piirteet
Kuvio 1 . Persoonallisuuden rakenne ( McAdams 1995 ).
5