ASIAKAS VIESTI
Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan .
ETÄTÖISSÄ TYLSISTYMINEN KASVAA MUTTA HYBRIDI VOI TUODA HELPOTUSTA
Etätyössä tylsistyminen on kasvanut , läsnätyössä puolestaan työn imu ja työkyky ovat alentuneet koronan pitkit tyessä . Pientä helpotusta työelämän poikkeukselliseen tilanteeseen voi tuoda hybridityö . Samoin etätyötä tekevien keskuudessa asuminen muiden kanssa tukee työhyvinvointia . Havainnot ovat Työterveyslaitoksen , Miten Suomi voi ? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana .
Seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset vahvistavat kuvaa siitä , miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana päättyvän kesän 2021 alkuun mennessä . Kokonaisuutena poikkeuksellinen ajanjakso on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia .
Loppuvuodesta 2019 kesään 2021 alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi , kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman . Vanhemmassa ryhmässä työn imu ja työkyky ovat jopa kohentuneet vastaavassa ajassa .
Kyynistyminen ja tylsistyminen työssä ovat kasvaneet ” Osalla korona-aikana työn määrä ja kiire ovat voineet lisääntyä , kun taas toisille kuormitus on voinut syntyä työnkuvan kapeutumisesta ja työtovereiden etäisyydestä pitkään jatkuneen etätyön johdosta . Molemmat voivat lisätä kielteisiä kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan . Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän myönteisiä tunteita ja innostumista ”, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta arvioi .
Selvin ja haitallisin työhyvinvointimuutos on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen . Ilmiö on syytä ottaa vakavasti , ja siihen kannattaa reagoida .
” Erityisesti runsaasti etätyötä tekeville työ on voinut tarjota sekä ylistimulaatiota jatkuvina videokokouksina että alistimulaatiota työpäivien toisteisuutena ja aitojen ihmiskohtaamisten vähäisyytenä . Akuutin koronan jälkeisistä työn järjestelyistä sovittaessa työpaikoilla on hyvä ottaa huomioon , että riittävä määrä läsnätyötä näyttää olevan tärkeää työn mielekkyydelle ”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta muistuttaa .
Aktiivinen yhteydenpito on tärkeää nuorille työntekijöille Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea aikana , jolloin työtä tehdään osin etänä , osin läsnä ja osin hybridimallin mukaisesti .
” Erityisesti nuorille työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan tuleville kiinnittyminen työyhteisöön on tärkeää . Jatkuva ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa . Tällöin keskiöön nousevat aktiivinen yhteydenpito ja työn myönteisten tulosten näkyväksi tekeminen myös nuorelle työntekijälle itselleen esimerkiksi rakentavan palautteen antamisen kautta . Nuorista muita vastaajia harvempi koki näkevänsä työnsä myönteiset tulokset helposti ”, Kaltiainen korostaa .
Hybridityö lisää työn imua ja esihenkilöihin luotetaan Tutkimuksen osoittamat hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden työjärjestelyiden välillä kesäkuussa 2021 ovat pieniä , eivätkä tilastollisesti merkitseviä . Miten voit ? -työhyvinvointitestin laajempi aineisto antaa kuitenkin lisätukea samalle havainnolle : hybridityössä koetaan hieman muita enemmän työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä .
Tutkimus antaa viitteitä siitä , että hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä . Samoin esihenkilötyössä on onnistuttu , mikä auttaa koko henkilöstöä .
” Esihenkilöiden hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla korona-aikana . Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen , että tehtiinpä työtä läsnä , etänä tai hybridinä , luottamus esihenkilöön ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta . Etätyön johtamisen mahdollisuudesta kertoo , että etätyötä tehneet kokevat jopa läsnätyötä useammin saaneensa esihenkilöltään tukea ”, Hakanen huomauttaa .
Miten Suomi voi ? ‐tutkimuksessa tällä kertaa esitellyt tulokset perustuvat kahden kyselyaineiston tilastollisiin analyyseihin . Taloustutkimus on tehnyt Työterveyslaitoksen toimeksiannosta kyselyt , joiden aineistot on kerätty työssäkäyviltä 18 – 65-vuotiailta suomalaisilta . Samoilta henkilöiltä kerätyssä seuranta-aineistossa on vastaukset noin kuuden kuukauden välein joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021 . Vastaajia on 542 . Seurannassa on saatu ainutlaatuista tietoa kokemusten kehittymisestä koronaa edeltäneestä tilanteesta ja sen aikana . Lisäksi on kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta . Loppuvuodesta 2019 vastaajia oli 1 567 ja kesällä 2021 heitä oli 1 418 . Näin on saatu suuremmalta määrältä tarkempaa tietoa eri vastaajaryhmien , kuten nuorten , tilanteesta tiettynä ajankohtana . n
Tutustu tutkimuksen tuloksiin hankkeen verkkosivuilla : www . ttl . fi / tutkimushanke / miten-suomi-voi /
Lähde : TTL
40 HR viesti 5 / 2021