Ammatillinen identiteetti on jatkuvassa muutoksessa Yhteiskunnalliset ja globaalit työelämään heijastuvat muutokset vaativat sekä työntekijöiltä että organisaatioilta joustavuutta ja jatkuvaa oppimista . Jatkuva oppiminen mielletään usein uusien tietojen tai konkreettisten taitojen oppimiseksi .
” Ammatillisen identiteetin ja toimijuuden tarkastelu antaa jatkuvasta oppimisesta ja työssä oppimisesta laajemman kuvan . Ihmisen suhde omaan työhön muuttuu työn muuttuessa , jolloin omaa roolia joudutaan paikantamaan uudelleen ”, sanoo yliopistotutkija ja dosentti Päivi Hökkä .
Hökkä on tarkastellut tutkimustyössään jatkuvaa oppimista , työssä oppimista , ammatillista identiteettiä sekä työelämän tunnetaitoja ja emootioita voimavarana . Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevä Hökkä aloittaa vuoden 2022 alusta jatkuvan oppimisen tenure track -professorina Tampereen yliopistossa .
Tampereen yliopistolla täydennyskoulutuksella ja työelämätutkimuksella on pitkät ja vahvat perinteet . Työelämän ja yhteiskunnan jatkuvan oppimisen tarpeisiin yliopistossa vastataan työelämärelevanteilla , aikuiselle oppijalle suunnitelluilla osaamisen kehittämisen ja oppimisen ratkaisuilla , joita tuottaa Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut . Uuden professuurin myötä pureudutaan aiempaa syvällisemmin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin sekä työelämässä kertyvän oppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen .
” Oma tulokulmani aihepiiriin lähtee yksilö- ja yhteisötason identiteetistä ja toimijuudesta . Ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti päätöksiä ja valintoja työn , työelämän , organisaatioiden ja yhteiskunnan muuttuessa . Jatkuva oppiminen on tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi myös työskentelyä yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin parissa . Ammatillisen identiteetin ylläpitäminen ja uudistaminen ovat tärkeitä jokaisessa ammatissa vaadittavia työelämätaitoja nykyään ”, Hökkä kuvailee .
Tunnetaidot parantavat vuorovaikutuksen laatua Jatkuva oppiminen on läsnä niin yksilötasolla kuin yhteisöjen , organisaatioiden ja yhteiskunnankin tasolla . Identiteetissä ja toimijuudessa on myös yhteisöllinen puoli , joiden kehittymistä voidaan tukea johtamisen avulla .
” On tärkeää , että esihenkilöt ymmärtävät ja hyväksyvät työntekijän ainutlaatuisen henkilöhistorian ja suhteen työhön . Työntekijöiden toimijuutta tukeva johtaminen on vuorovaikutuksessa tapahtuva palvelutehtävä , jossa menestymisessä identiteetit ovat keskiössä ”, Hökkä sanoo .
Toimijuutta tukevan johtamisen voi kiteyttää kohtaamiseen , osallistamiseen ja edistämiseen . Esihenkilön toiminta lähtee oman identiteetin tiedostamisesta , mikä mahdollistaa muiden kohtaamisen avoimesti . Tämä luo perustan esihenkilön työntekijöiden identiteettityön ja ammatillisen kehittymisen tuelle .
” Esihenkilön tehtävä on luoda osallistumista mahdollistavia tiloja sekä tukea systemaattisesti yksilöllisiä edistymispolkuja . Epäselvä ammatti-identiteetti estää jatkuvaa oppimista ja voi
”
Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen .
pahimmillaan johtaa työuupumukseen . Myös tunnetaidot ovat tärkeitä , sillä tunteita ei voida erottaa työstä ”, kertoo Hökkä .
Kun emootiot ja tunnetaidot otetaan osaksi strategiatyötä , voidaan työyhteisössä käsitellä vaikeitakin asioita . Samalla luodaan turvallinen ympäristö , jossa työniloa ja intoa ylläpidetään luontevasti ja jossa voi tapahtua jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä .
” Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen ”, Hökkä lisää .
Osaamista kehitettävä ennakoivasti Vuonna 2019 käynnistyneessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään kehittämään aikuiskoulutusta ja parantamaan työllisyyttä sekä löytämään keinoja työssä ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi .
” Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää , sillä jatkuvaa oppimista tapahtuu työssä esimerkiksi mentoroinnin ja vertaisoppimisen välityksellä , koulutuksissa sekä vapaa-ajan toiminnoissa . Kun tiedetään , mitä henkilö osaa jo valmiiksi , voidaan koulutuspanokset kohdentaa paremmin ”, sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä .
Organisaatiotasolla olemassa olevan osaamisen tunnistaminen auttaa hyödyntämään työntekijöiden potentiaalia ja parantaa siten kilpailukykyä . Yksilötasolla osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen esimerkiksi osaamismerkein voi olla hyvin motivoivaa ja hyvä keino todentaa osaamisen olevan ajantasaista .
” Osaamisen tunnistamisen välineiden kehittämiseen on perustettu työryhmä , joka antaa ensimmäiset ehdotuksensa vuoden 2022 loppuun mennessä . Osaamismerkit ovat jo käytössä joillain aloilla ”, sanoo Heinivirta .
Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tuetaan lisäksi TYÖ2030-projektilla . Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena on uudistaa työpaikkojen toimintatapoja sekä auttaa työpaikkoja hyödyntämään teknologiaa ja luomaan työelämäinnovaatioita .
” Suurten yritysten henkilöstöhallinnossa on usein asiantuntemusta jo valmiiksi , mutta pienillä yrityksillä resursseja on vähemmän . Hankkeilla helpotetaankin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada uraohjauspalveluja ”, sanoo Heinivirta . n
5 / 2021 HR viesti 27