HR viesti 5/2020 | Page 47

antaa arkeen käytännöllisiä ja helppoja työkaluja stressikuorman keventämiseen ja jaksamisen kohentamiseen .
Valmentajamme Jaakko Sahimaa on työ- ja organisaatiopsykologi , joka työskentelee monella foorumilla yksilöiden sekä työyhteisöjen toiminnan kehittämisen parissa . Jaakko tunnetaan erityisesti motivaatio- ja merkityksellisyysteemojen asiantuntijana , joka osaa valmennustyössään iskeä ihon alle ja auttaa yksilöitä ja yhteisöjä löytämään merkitystä ja motivaatiota tekemiseensä ja toimintaansa .
Motivaatio ja merkityksellisyys Motivaatio on ihmisen polttoainetta – se laittaa ihmiset ja yhteisöt liikkeelle . Mikä siis sinua motivoi ? Mitkä asiat saavat työyhteisönne syttymään ?
Ilman motivaatiota inhimillinen toiminta on raskasta ja takkuisaa . Tästä syystä sekä yhteisöjen että yksilöiden on syytä aika ajoin pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa motivaation ja merkityksellisyyden valossa : Mikä meitä ajaa ja ohjaa toimintaan ? Miksi teemme mitä teemme ? Mikä on työmme merkitys ? Mistä kaivaa uutta virtaa tekemiseen ?
Merkityksellisyys on tulevaisuuden menestystekijä niin yksilö- , tiimi- kuin organisaatiotasollakin : kokemus tekemisensä mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä lisää ihmisten tehokkuutta ja sitoutumista , mutta myös hyvinvointia ja jaksamista . Merkityksellinen ja motivoiva tekeminen löytyy sieltä , missä omat intohimot ja osaamiset kohtaavat tavoittelemisen arvoisten päämäärien ja ympäristön tarpeiden kanssa .
Mentaalinen suorituskyky Tiimit ja organisaatiot tarvitsevat oikeat ihmiset oikeisiin rooleihin . Ihannetiimissä yksilö toimii omien vahvuuksien kautta ja erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan . Organisaation ilmapiiri muodostuu pehmeistä arvoista kuten motivaatio , asenne ja vuorovaikutustaidot . Nämä organisaation ilmapiiriin vaikuttavat arvot pohjautuvat vuorostaan aina yksilön mentaalisesta suorituskyvystä ja itsetuntemuksesta . Organisaation ilmapiiri vaikuttaa suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen . Pehmeät arvot tuovat kovan rahan .
Mentaalinen suorituskyky ja ihmisen hyvinvointi lähtee itsetuntemuksesta ja omien vahvuuksien tunnistamisesta . Ainoastaan hyvinvoiva ihminen voi olla tuottava . Valmennuksessa hyödynnetään toiminnallista neurotiedettä , jonka avulla ihminen tunnistaa omat vahvuudet ja haasteet sekä ymmärtää omia ajattelun prosesseja . Itsetuntemuksen kautta ymmärrämme myös ihmisten erilaisuutta . Itsetuntemus avaa mahdollisuuden menestykselliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon . Lisäksi itsetuntemus luo pohjan myös yksilön optimaaliseen palautumiseen ja stressinsietokykyyn . Vain hyvinvoiva ihminen voi olla tuottava .
Stressinhallinta Elämme jatkuvassa muutoksessa , jossa oman hyvinvoinnin johtamisen taidot korostuvat . Jotta jaksamme ja voimme kukoistaa työssä ja vapaa-ajalle , on tärkeää oppia tunnistamaan liiallisen stressin ja kuormituksen merkit itsessä ja läheisissä . Meidän ei tarvitse tavoitella täydellistä stressittömyyttä – oleellista on palautuminen sekä tasapaino vuorokausitasolla . Tällä kuntosalin osiolla opimme tunnistamaan stressiä itsessämme ja opimme liiallisen kuormituksen ennaltaehkäisyn avaimia ja arjen palautumisen keinoja käytännön työkalujen avulla .
Oman hyvinvoinnin johtaminen on päivittäistä harjoittelua ja yhdessä inspiroivassa ympäristössä harjoitteleminen tekee siitä elämää muuttavaa . Pelkkä harjoittelu ei auta , jos toimintamallimme eivät tue hyvinvointiamme . On tärkeää tutustua omiin ohjelmointeihimme ja malleihimme , jotka aiheuttavat meille kuormitusta . Opimme myös , kuinka saamme onnellisuudesta etumatkaa elämäämme .
Vuorovaikutus Vuorovaikutuksen laadulla on merkittävä rooli psykologisen turvallisuuden , innovaatioiden ja muutosketteryyden toteutumisessa . Organisaatioiden kollektiivinen älykkyys ja yhteistyön synergiset hyödyt aktivoituvat vain , kun vuorovaikutus on rakentavaa kilpailevan sijaan .
Ilmaisu on tärkein työkalumme vaikutusvallan virtausten tietoiseen säätelyyn . Siksi tuloksellisen vuorovaikutuksen johtaminen on jo nyt työelämän tärkein osa-alue . Tulevaisuuden työelämän vuorovaikutustreeneissä harjoitellaan näiden sisältöjen lisäksi mm . yhteisten tavoitteiden asettamista , palautteen antamista , fasilitointia ja itsensä johtamista , sekä etä- että lähikontekstissa . n
Kuntosalin nelikenttä
• Motivaatio ja merkityksellisyys valmentajana Jaakko Sahimaa
• Mentaalinen suorituskyky valmentajana Jouko Mikkola
• Stressinhallinta valmentajana Miia Huitti
• Vuorovaikutus valmentajana Simo Routarinne
Valmennus tapahtuu etäyhteydellä 90 min treenisessioissa Treenejä on 4 kpl / valmentaja eli yhteensä 16 kertaa . Yhteistreenien välissä treenaat omatoimisesti ja kehitystäsi seurataan työelämän kuntotestillä .
5 / 2020 HR viesti 47