”
Kokonaisvaltaisessa
työympäristön
suunnittelussa tulisi
huomioida fyysisen
ympäriston lisäksi sosiaalinen
ja digitaalinen ympäristö.
”Tämän vuoksi työtiloissa olisi hyvä olla riittävästi päivän-
valoa. Lisäksi työntekijöiden mahdollisuus liikkumiseen päivän
aikana lisää aivojen hyvinvointia. Esimerkiksi portaiden valit-
seminen hissin sijasta tulisi tehdä houkuttelevaksi”, Huotilai-
nen kertoo.
Myös työstä palautumisella on aivojen hyvinvoinnille suuri
merkitys. Työpaikoilla kannattaisi panostaa viihtyisiin tauko
tiloihin, joihin voi mennä tarpeen mukaan kesken päivän.
”Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus tehdä siellä niitä
asioita, joita he kotonakin tekevät palautuakseen. Yksi haluaa
istua isossa nojatuolissa, toinen tykkää polkea kuntopyörää.”
Toimintalähtöinen työympäristö lisää
hyvinvointia
Peabin liiketoimintajohtaja Peter Lindeberg jakaa Huotilaisen
ajatukset ja sanoo, että työntekijöiden mahdollisuus työn tauot
tamiseen on hyvä ottaa huomioon jo fyysisten tilojen suunnitte-
luvaiheessa.
”Työn ja arjen välinen raja hämärtyy, kun työnteko ei ole
enää paikkaan sidottu. Siksi on tärkeää, että luomme myös
työpaikalle hyvinvointia tukevia ympäristöjä.”
Kuten kodeissa on eri toiminnalle suunnattuja huoneita,
myös toimintalähtöisessä työympäristössä hyödynnetään
samaa ajatusta.
”Kokonaisvaltaisessa työympäristön suunnittelussa tulisi
huomioida fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalinen ja digitaali-
nen ympäristö. Hyvin suunniteltu työympäristö tukee sosiaa-
lista vuorovaikutusta, lisäten aitoja kohtaamisia ja arvokkaan
hiljaisen tiedon vaihtamista.”
Oleellista kaikissa ratkaisussa on se, että ympäristö tukee
kulloinkin siellä tehtävää toimintoa, eikä kuormita ihmistä.
Näin taistele-pakene reaktiot jäävät työpäivän aikana vähem-
mälle ja metsästäjä-keräilijä aivomme voivat paremmin. n
ohjelmien äänimerkit saavat aikaan toimistossa työskentelevän
aivoissa yhä saman reaktion kuin lähestyvä vaara aiheutti luo-
VA
lissa asuneilla ihmisillä: pitää joko taistella tai paeta.
Taistele tai pakene -reaktioissa tavallisiin työtehtäviin liitty-
vät asiat tuntuvat uhkaavilta ja välinpitämättömyytemme kas-
vaa.
”Reaktion ollessa päällä saatamme tiuskaista työkaverille
vastauksen, että tämä ei kuulu minun tehtäviini”, Huotilainen
havainnollistaa.
Yksinkertaiset asiat lisäävät aivojen hyvinvointia
Nykyelämään on myös omaksuttu tuloksellista ja mielekästä
työskentelyä haittaavia käytäntöjä.
”Kun meidän tulisi ratkaista jotain, istumme alas mietti-
mään ongelmaa. Mutta istuminen välittää keräilijä-metsästäjä
aivoillemme viestin, että vireystilaa voi laskea.”
Silloin ongelmaratkaisutaidot eivät ole parhaimmillaan.
Työympäristöillä on mahdollista vaikuttaa aivojen ja työn-
tekijöiden hyvinvointiin. Ihmisen kognitio on kehollista, eli luo-
malla hyvinvointia keholle, luomme hyvinvointia aivoille.
Kasvatustieteen professori, aivotutkija, Minna Huotilainen Helsingin
yliopistosta luennoi aivotutkimuksen annista työn kehittämiseen Peabin
järjestämässä aamiaisseminaarissa Ultimes Business Gardenissa
Helsingissä.
5/2019
HR viesti 47