kyky reflektoida osaamistaan”, toteaa puheenjohtaja Christel
Berghäll EMCC Finlandista. Berghäll pitää reflektointia keskei-
senä oppimisen kannalta: coachin kehityspolkuun kuuluu, että
hän jatkuvasti käy läpi kokemaansa ja miettii, mitä on oppinut
työstään sekä myös itsestään.
”Coach supervisor auttaa coacheja syventämään reflek-
tointiaan ja oppimistaan”, Berghäll toteaa.
”
Yrityksen
näkövinkkelistä
coaching tyypillisesti kasvattaa
tuottavuutta, laatua ja tulosta.
Valmentava malli valtaa alaa
Myös Berghällin mukaan coachingin kenttä puskee nyt moni-
muotoista versoa: tiimi/ryhmä/vertais-coaching osoittaa, että
valmentavalle otteelle on käyttöä hyvin erilaisissa tilanteissa. ”Työnohjausprosessi kestää tyypillisesti vuoden tai kaksi,
”Organisaatioiden muutostilanteiden yhteydessä on työn- mutta coachingia voi tilata vaikkapa vain yhden session, tar-
tekijöille tarjottu monimuotoisia coaching-palveluja hyvin tulok-
sin”, hän tietää.
Berghäll kuitenkin muistuttaa, että välillä coachingin idea
ymmärretään väärin: ”Coach ei anna valmiita vastauksia
vaan auttaa valmennettavaa löytämään omat vastauksensa
asettamiinsa kysymyksiin.”
peen mukaan.”
Aarni-Wiklundin mukaan suomalaiset eivät ole erityisesti
terapiakansaa, mutta coachingissa sen sijaan on jotain sel-
laista, jolle kansa voisi hyvinkin lämmitä:
”Oma coach voisi kiinnostaa monia, jahka tietoisuus vielä
nousee. Nykyisellään coaching on paljolti käyttämätön voima-
vara”, hän arvioi ja lisää, että toki myös työnohjauksella ja
Coaching yksi vaihtoehto muiden joukossa
terapialla on paikkansa tulevaisuudessa.
Coachingin tulevaisuutta yhdistysten vetäjät pitävät hyvänä.
Kymmenen vuotta alalla toiminut Annele Aarni-Wiklund Sisäänrakennettuna valmentava johtaminen?
Suomen Coaching-yhdistyksestä pohtii, että coaching voi Heli Backman ICF Finlandista on samoilla linjoilla:
potentiaalisesti vallata alaa työnohjaukselta. coachingille on kasvava tilaus työelämässä.
34 HR viesti 5/2019