taan hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Muutoinkin työympäristössä
esiintyvät hälyäänet haittaavat työhön keskittymistä ja siten
vaikuttavat kielteisesti henkilöstön työtehoon ja työviihtyvyy-
teen.
Ongelmana on, että nykyajan toimistot ovat suurelta osin
Monilla työpaikoilla tehdään luovaa työtä, jota varten tarvi-
avokonttoreita, joissa häiriötekijöitä on paljon.
”Avokonttoreissa ja monitilatoimistoissa tarvitaan akustiik-
kaa ja hälyäänien vaimennusta jo työtehokkuudenkin takia.
Akustiikan parantaminen on kannattava investointi, joka
parantaa työn tuottavuutta”, korostaa akustiikan tutkimusryh-
män vetäjä Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.
Tilan akustiikkaa voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä
ääneneristyslevyjä tai muita vaimentavia materiaaleja seiniin
ja kattoon. Äänten kulkeutumista voidaan ehkäistä myös eri-
laisten sermien ja peiteäänijärjestelmien avulla.
”Usein avotilasta voidaan rajata hiljaisia alueita, joiden
sisäpuolella on helpompaa keskittyä työntekoon. Monitilatoi-
mistossa näin usein tehdäänkin”, Hongisto mainitsee.
Suuri akustoteos, joka on kooltaan 9600 x 8100 mm.
Suomessa ympäristöministeriö julkaisi hiljattain uusia mää-
räyksiä avotilatoimistojen akustiikan toteuttamisesta – ensi ker- Suurkuvatulosteilla visuaalista näyttävyyttä
taa kautta aikojen. Kun vaikkapa toimistojen seinille sijoitetaan suurkuvatulosteita,
”Nyt edellytetään, että jälkikaiunta-aika on alle 0,6 sekun-
tia ja puheen erotettavuutta kuvaava STI-luku alle 0,5. Näi-
hin arvoihin voidaan päästä esimerkiksi silloin, kun katto on
tilan sisustukseen saadaan yksilöllistä ilmettä. Monesti tällaiset
kuvat liittyvät yrityksen historiaan tai toimintaan.
Kun kuvat on printattu akustiikkalevyille, niillä voidaan
pinnoitettu vähintään 80 %-prosenttisesti akustiikkalevyillä, samalla poistaa hälyääniä ja näin parantaa myös tilan akus-
tilassa on peiteäänijärjestelmä ja tilan seinäpinnoista vähin- tista viihtyisyyttä.
tään 20–30 prosenttia peitetään akustiikkalevyillä”, tiivistää
Hongisto.
”Tyypillisesti toimistojen sisustuksessa on viime vuosikym-
menen aikana käytetty paljon lasia ja muita kovia pintoja.
”Käytettyjen akustiikkalevyjen absorptiosuhteen pitää olla
Niinpä sisätilan akustiikkaa joudutaan usein parantamaan
luokassa A. Jos absorptioluokka on tätä alempi, ohjearvoihin ääntä vaimentavilla materiaaleilla”, toteaa suurkuvatulosteita
ei päästä.” toimittavan Arazzo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Meriläi-
Lasisiin väliseiniin ei voida kiinnittää akustiikkamateriaa-
leja, mutta osastoivilla lasiseinillä on mahdollista tehostaa
ääneneristystä. n
nen.
”Pienellä lisähinnalla akustiikkalevyn päälle saadaan
hieno pintakuva, jolloin myös pinnan visuaalinen ilme para-
nee.”
Meriläisen mukaan tämäntyyppiset ratkaisut ovat lisän-
neet suosiotaan arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden keskuu-
”
dessa. Useimmiten kuvallisia akustiikkalevyjä asennetaan sei-
nille, mutta ne soveltuvat myös sisäkatossa ja tilaa jakavissa
Kuvalliset sermeissä käytettäviksi.
akustiikkaratkaisut käytetään tavallista paksumpaa kangasta. Materiaalien värit
yleistyvät voimakkaasti sitä
mukaa kuin tietoisuus niistä
lisääntyy.
Vaihtoehtona ovat myös printatut akustiset verhot, joissa
kannattaa valita huolella, koska väritkin vaikuttavat tilan käyt-
täjien mielialaan ja vireyteen.
”Kuvalliset akustiikkaratkaisut yleistyvät voimakkaasti sitä
mukaa kuin tietoisuus niistä lisääntyy. Niillä saadaan esimer-
kiksi yritysten pääkonttoreihin ja työtiloihin uutta ilmettä ja
virikkeellisyyttä”, Meriläinen sanoo.
Toteutukset voivat nykyisin olla varsin suurikokoisia. Äsket-
täin esimerkiksi Helsingin Ilmalassa sijaitsevaan toimistotaloon
asennettiin atriumpihan kolmelle seinälle useita satoja neliöitä
tulostettua akustoivaa levyä. n
5/2019
HR viesti 49